Vihainen koira

Vihainen koira on huono seuralainen

Nykypäivänä seurakoiraa etsivä ihminen haluaa todennäköisesti mahdollisimman lempeän ja sosiaalisen koiran, sillä kaupungissa tai taajamassa asuessa on kätevää, jos koira ei provosoidu toisista koirista tai ihmisistä. Rodunvalintaan kannattaa siis paneutua huolella, samoin kuin sopivan pentueen.

Vihainen koira aiheuttaa kontrolloimattomana vaaratilanteita ympäristössä.

Aggressiivisuus sinänsä ei tee koirasta ”luonnevikaista” – monen koirarodun ja -tyypin jalostustavoitteisiin on vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja kuulunut aggressiivinen käytös tarvittaessa. Vihainen koira voi olla vaarallinen. Lemmikin omistaminen on aina suuri vastuu kannettavaksi, mutta ison tai keskikokoisen koiran omistajalla on vastuu myös ulkopuolisten turvallisuudesta. Arvaamaton koira tulisi pitää aina kytkettynä, käskyn alla tai niin vahvassa tarhassa, että se ei pääse karkaamaan.

Yleisimmät syyt koirien aggressiiviselle käytökselle

Reviirin tai tavaroiden vahtiminen on koiralle hyvin tyypillistä. Moni niin sanottu vihainen koira päästää tutut ihmiset pihaan ja antaa omistajan viedä vaikka luun suustaan, mutta puolustaa omaisuuttaan ja omaa aluettaan tiukasti vierailta. Tällainen käytös on vahvasti perinnöllistä ja varmin tapa ehkäistä sitä on valvoa koiraa ja eristää se tarvittaessa vieraista. Koiraperheessä vierailevien olisi hyvä myös tuntea peruskäytössäännöt koirien kanssa.

Vihainen koira voi olla sairas

Pelon tai kivun aiheuttama vihaisuus ei sen sijaan ole koiran normaalikäytöstä, vaan tilanne, jossa koira tarvitsee apua. Fyysinen kipu voi saada aggressiokynnyksen madaltumaan huomattavasti.  Erityisesti tuki- ja liikuntaelin ja kasvainsairaudet saattavat aiheuttaa voimakasta kipua ja koira saattaa puolustautua, kun sitä yritetään nostaa tai silittää. Jos koiran käytös muuttuu yhtäkkiä ilman syytä, se kannattaa viedä eläinlääkärin tarkastettavaksi.

Koiran vihaisuus voi johtu pelosta

Vihainen koira saattaa myös jossain tilanteessa pelätä niin paljon, että se näkee hyökkäyksen tai uhittelun parhaaksi tavaksi selviytyä. Tällaisia tilanteita tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Pelon takia vihainen koira ei ole järkevässä henkisessä tilassa, eikä sitä kannata yrittää lähestyä.

Koiran vihaisuus voi olla koiran tapa saadaa asioita

Sosiaalinen aggressio tarkoittaa tilannetta, jossa vihainen koira on oppinut käyttämään aggressiivista käytöstä hyödykseen saavuttaakseen jonkin päämäärän. Jos koira onnistuu hampaita vilauttamalla ja murahtamalla häätämään toisen koiran tai ihmisen lempimakuupaikaltaan, käytös vahvistuu ja koira kokeilee samaa todennäköisesti uudestaankin.

Jos koirilla on riittävästi tilaa, ne saattavat satunnaisista murahteluista huolimatta elää yhdessä ilman suurempia riitoja. Omistajan tulee kuitenkin tarkkailla tilannetta, sillä joskus toinen koira joutuu alistumaan ja väistämään toista kohtuuttoman paljon. Joskus taas koirien välinen kilpailu resursseista kiristyy ja saattaa jostain sopivasta yllykkeestä (kuten ruokailu tai ulospääsy) leimahtaa ilmitappeluksi. Ihmisen ja koiran väliset konfliktit kannattaa ennaltaehkäistä olemalla johdonmukainen koiran kasvatuksessa.

Saalistuskäytökseen kuuluu myös olennaisena osana hampaiden käyttö. Saalistava koira ei ole vihainen koira, mutta se voi aiheuttaa ongelmia silti, jos se saalistaa jonkun lemmikkikissan tai haukkaa kiinni ohi juoksevan lapsen vaatteisiin.

Hae ajoissa apua

Hallitsematon, vihainen koira ei ole pelkästään omistajansa ongelma. Jos et pysty ennakoimaan ja hallitsemaan koirasi käytöstä, ota yhteyttä ongelmakoirakouluttajaan tai käytösongelmiin perehtyneeseen eläinlääkäriin. Jokainen koiranpurema on pureman uhrille henkilökohtainen tragedia ja lisää yhteiskunnan koirakielteisyyttä.

Eläinlääkäri Petri Bäcklund

Vastaukset


4 Vastatut Vihainen koira

  1. Manteli says:

    Saksanpaimenkoira,joka aivan selvästi kunnioittaa isäntäänsä(miestä),muuttuu vaimon koiraksi ja tavallaan ”pelkää”,kokee vieraana isäntänsä, tämän ottaessa alkoholia,vaikka mitään koiralle pahaa ole sanottu tai tehty.Koira selvästi osoittaa mieltään,ei mene luo,nukkuu vaimon sängyn vieressä.Mies ei ole kenellekään väkivaltainen,rakastaa koiraa vilpittömästi.Nyt on toinenkin,vaimon ns.oma koira Tiibetinterrieri osallistunut isäänän syrjimiseen”haukkumalla”sakemanni ei hauku,mutta eleistä voi lukea sen olevan erittäin torjuva isäntää kohtaan.Koira ei ole aggressiivinen,mutta ei lähesty edes kutsusta isäntää.Onko tämä ihan normaalia käytöstä?Korostan vielä,että mitään negatiivista ei ole tapahtunut.Koira ei mene kutsusta isännä luo,vaikka aina muulloin riemuitsee yhdessä olosta.Alkoholi ja kalja ihan sama asia kummastakin sama reaktio.

  2. pena says:

    Näkemättä koiraasi kokeile sellaista
    pista koirakiinni ja 20-30m väliä juttelette vieraan kanssa ei mitään huomiota koiraan 15-20 minuuttia koira hiljenee sitten palkka koiralle mielellään jos on kokenut kaveri niin hän antaa ja palkkaa . jos koira rähjää niin uusitaan sama harjoitus ja sen jälkeenm palolla leikkiä tulee tulosta nopeasti. ohjaajan ja koiran välinen suhde kuntoon .

  3. mindi-71 says:

    Hei! Otimme kotiin löytökoiran noin 2v. sitten. Löytynyt Porin keskustasta, ei merkkejä omistajasta, siis siru, Kaikki alussa hyvin, huomattiin, että mies-henkilöitä ei hyväksynyt. Parempaan päin,mutta nyt nykyään käy kaikkien ystäviemme päälle,myös mieheni, itse olen säästynyt,..mitä tehdä?? Puolustaa perhettään,mutta ei uskalla pyytää ketään kylään,..?? ( Rotikkaa & labbista ) Ikä noin lekurin katsottuna, tällähetkellä,.5 -6v. Epätoivoinen,.piikillekkö???

  4. joku^^ says:

    Moi. Miedän koiralla on esiintynyt tuota agressiivisuutta ja ei tule ollenkaan toimeen muitten ihmisten kanssa, ja jos koira näkee tuntemattoman ihmisen niin heti alkaa haukkua äkäisesti ja vetää paljon sitä ihmistä kohti. Olen yrittänyt vaikka minkälaista konstia saada koiraa lopettamaan sen, mutta mikään ei oikein tunnu auttavan. Olisiko teillä mitään neuvoja tälläisessä tapauksessa?

The comments are closed.