Probiootit koiran suolisto-ongelmien hoidossa

 

Mitä probiootit ovat?

Mikrobi, joka edistää isäntäeläimensä terveyttä, on probiootti. Mikrobi on yleisnimitys mikroskooppisen pienelle eliölle. Esimerkiksi hiivat, homeet ja bakteerit ovat mikrobeja. Probiooteista puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten bakteereja, ja näistä erityisesti maitohappoa tuottavia lajeja. Arkikielessä ”maitohappobakteerista” onkin tullut lähes probiootin synonyymi.

Kaikki maitohappobakteerit eivät kuitenkaan ole probiootteja, eivätkä kaikki probiootit ole maitohappobakteereja. EU:n sisällä probiootiksi saa kutsua vain sellaista mikrobikantaa, jonka teho ja turvallisuus on osoitettu EU:n hyväksymin menetelmin. Hyväksyntä koskee vain tiettyä, laboratorio-oloissa eristettyä kantaa: esimerkiksi Lactobacillus fermentum on mikrobin lajinimi ja Lactobacillus fermentum VET14 sen kanta.

Suoliston terveys – terveyden perusta

Probiootti vaikuttaa suoliston kautta vastustuskykyyn ja sen myötä eläimen hyvinvointiin. Suolistomikrobiston laadulla on havaittu olevan yllättävän laajoja vaikutuksia nisäkkäiden terveyteen. Lundin yliopistossa Ruotsissa tehtiin tutkimus MS-taudin tyyppistä autoimmuunisairautta sairastavilla laboratoriohiirillä. Taudin aiheuttamat tulehdusreaktiot saatiin tutkimushiirillä vähenemään probioottien avulla. Tämä on vain yksi esimerkki suoliston vaikutuksesta muuhun terveyteen.

Terveys asuu vatsassa.

Yleisesti arvellaan, että ihmisen immuunijärjestelmästä yli 70 prosenttia on suolistossa. Myös koiralla suoliston terveyden merkitys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on ilmeisen suuri, ja esimerkiksi toistuvien ripuleiden tulisi aiheuttaa omistajassa huolta muustakin kuin mattojen pesulalaskuista.

Helpotusta suolisto-ongelmiin

Terveysvaikutteisten mikrobien on todettu edistävän mahasuolikanavan terveyttä, vähentävän allergian ja atopian sekä pitkäaikaisen stressin oireita ihmisillä ja eläimillä. Lactobacillus-kantojen kykyä toimia allergiaa vähentävänä rokotteena on tutkittu tuloksekkaasti ihmisillä.

Lactobacillus-suvun probiootit tuottavat ruokaa hajottavia entsyymejä edistäen näin ruoan sulamista suolistossa. Ravinnon sulaminen ja imeytyminen on koiran energiansaannin ja solujen uusiutumisen edellytys. L. acidophilus DSM 13241 -kannan on tutkimuksissa osoitettu auttavan määrittelemättömän ruoka-aineen yliherkkyydestä kärsivien koirien ruoansulatusoireisiin. Lactobacillus-täydennysrehu lisää ravintoaineiden imeytymistä ruoasta edistäen pentujen kasvua 4,5 elinkuukauteen asti.

Terveen koiran ulosteet ovat enimmäkseen kiinteitä.

Suolisto-oireista kärsivät koirat hyötyvät probiooteista: Probioottien on todettu lyhentävän akuutin ripulin kestoa, vähentävän mikrobeista johtuvan ripulin leviämisriskiä, helpottavan oireita sekä ripulin kestoa ja vähentävän haitallisten mikrobien, kuten salmonellan, esiintymistä suolistossa. Probioottisten kantojen tiedetään tuottavan orgaanisia happoja ja muita pienimolekyylisiä yhdisteitä, jotka vähentävät toisten mikrobien viihtyvyyttä suolistossa. Toisaalta eräät Lactobacillus-suvun maitohappobakteerit tuottavat useita B-vitamiineja isäntäeläimen käyttöön. Kiinnittymistä suolen pintaan pidetään myös yhtenä terveyttä edistävänä vaikutusmekanismina.

Koiralle sopivat probiootit

Eräässä tutkimuksessa tervevatsaisilta koirilta löydettiin Lactobacillus-lajeja, kun suolisto-oireista kärsivillä koirilla maitohappobakteereita ei pystytty eristämään. Niillä koirilla, joiden omistajat raportoivat koirillansa olevan erittäin harvoin tai ei koskaan suolisto-oireita, esiintyi erityisesti yhtä vallitsevaa Lactobacillus-lajia. Tutkimukseen osallistuvilla tervevatsaisilla koirilla osoittautui siis olevan kullekin koiralle tyypillinen maitohappobakteerilaji, joka näytti toimivan isäntäeläimensä terveysvaikutteisena mikrobina. Poikkeuksen tekivät emät ja niiden jälkeläiset, joilla oli saman probioottilajin kantaa kuin emällään. Terveissä koirissa esiintyvien koiran omien Lactobacillus-lajien oletetaan toimivan isäntäkoirissa probiootin tavoin. Emän vaikutus pentujen suoliston terveyteen on siis merkittävä.

Emän vaikutus pentujen tulevaisuuteen on monellakin tapaa merkittävä.

Tämän hetken haasteena probioottien käytössä koirien terveyden tukena on se, että eri probioottikantojen tutkimus on vielä melko nuorta. Kaikki mikrobit eivät ole koiran terveydelle hyväksi, ja joidenkin käyttöön voi liittyä sekä hyviä vaikutuksia että arvaamattomia riskejä. Terveysvaikutteisen mikrobin tulee täyttää EU:n asettamat vaatimukset. Kantojen tulee olla hyvin tutkittuja, turvallisia ja niiden tehosta tulee olla selvä näyttö. Lisäksi terveysvaikutteisten mikrobien tulisi olla samasta eläinlajista peräisin kuin mille niitä käytetään.

Tällä hetkellä jotkut koirille tarkoitetut valmisteet sisältävät sioista tai linnuista eristettyjä Enterococcus faecium -kantoja, jotka saattavat olla resistenttejä useille antibiooteille. Antibioottiresistenttien mikrobien on havaittu siirtyvän muun muassa koirista ihmisiin ja aiheuttavan sairaalamikrobiepidemioita. Maitohappobakteereista Lactobacillus-suvun lajit luokitellaan perimänsä mukaan turvallisiksi. Mikäli koira sietää lehmänmaitotuotteita, kohtuulliset määrät ihmisille tarkoitettuja probioottisia hapanmaitotuotteita voivat olla hyvä lisä sen ruokavalioon.

Terve koira jaksaa liikkua ja leikkiä, sen turkki kiiltää ja lihakset ovat kimmoisat. Ravinnon sulaminen ja imeytyminen on solujen uusiutumisen edellytys.

Suomessa Vetcare Oy suorittaa parhaillaan kahta tutkimusta koirien suolisto-ongelmista ja probioottien käytöstä suoliston terveyden vahvistamiseen. Jos haluat mukaan tutkimukseen, käy ilmoittautumassa alla olevien linkkien kautta.

Koiran hyvinvointitutkimus:

http://blue.fns.fi/asiakkaat/vetcarecanius2

Koiran ripulitutkimus:

http://www.koiranripuli.fi

 

ETT Shea Beasley

Kirjoittaja on väitellyt probioottien esiintyvyydestä ihmisillä ja eläimillä.

 

 

Lähteet:

Beasley SS, Manninen TJK, Saris PEJ. Lactic acid bacteria isolated from canine feaces. J Appl Microbiol 2006,101:131-138.

Bell J.A, Kopper J.J, Turnbull J.A, Barbu N.I, Murphy A.J, Mansfield L.S. Ecological characterization of the colonic microbiota of normal and diarrheic dogs. Interdisp Perspect. Inf Dis 2008:1-17.  

Bravo J.A, Forsythe P, Chew M.V, Escaravage E, Savingnac H.M, Dinan T.G, Bienenstock J, Cryan J.F. Ingestion of Lactobacillus strain regulated emotional behavior and central GABA receptor expression in a mouse via the vagus nerve. PNAS 2011,108(38):16050-16055.

Damborg P, Top J, Hendrickx APA, Dawson S, Williams RJL, Guardabassi L. Dogs Are a Reservoir of Ampicillin-Resistant Enterococcus faecium Lineages Associated with Human Infections. Appl Environ Microbiol 2009,75(8):2360-2365.

Daniel C, Repa A, Mercenier A, Wiedermann U, Wells J. The European LABDEL project and its relevance to the prevention and treatment of allergies. Allergy 2007,62:1237-1242.

Heilig H.G.H.J, Zoetendal E.G, Vaughan E.E, Marteau P, Akkermans A.D.L, de Vos W.M. Molecular diversity of Lactobacillus ssp. and other lactic acid bacteria in human intestine as determined by specific amplification of 16S ribosomal DNA. Appl Environ Microbiol 2002,68:114-123.

Herstad H.K, Nesheim B.B, Abee-Lund T.L, Larsen S, Snancke E. Effects of a probiotic intervention in acute canine gastroenteritis – a controlled clinical trial. J Small Anim Pract 2010,51:34-38.

Hickey MW, Hillier AJ, Jago GR. Transport and metabolism of lactose, glucose, and galactose in homofermentative lactobacilli. Appl Environ Microbiol 1986,51(4):825-831. 

Jia J, Frantz N, Khoo C, Gibson G.R, Rastall R.A, McCartney A.L. Investagation of the faecal microbiota associated with canine chronic diarrhea. FEMS Microbiol Ecol 2010,71:304-312.

Lavasani S, Dzhambazov B, Nouri M, Fåk F, Buske S, Molin G, Thorlacius H, Alenfall J, Jeppson B, Weström B. A Novel Probiotic Mixture Exerts a Therapeutic Effect on Experimental Autoimmune Encephalomyelitis Mediated by IL-10 Producing Regulatory T Cells. 2010, 5 (2), 1-11.

Manninen TJK, Rinkinen ML, Beasley SS, Saris PEJ. Alteration of the canine small-intestine lactic acid bacterium microbiota by feeding potential probiotics.  Appl Environ Microbiol 2006,72(10):6539-6543.

Mc Coy S, Gilliland S.E. Isolation and characterization of Lactobacillus species having potential for use as probiotic cultures for dogs. J Food Sci 2007,72(3):94-97.

Pascher M, Hellweg P, Khol-Parisini A, Zentek J. Arch Anim Nutr. Effects of a probiotic Lactobacillus acidophilus strain on feed tolerance in dogs with non-specific dietary sensitivity. 2008,62(2):107-116.

Pasupathy K, Sahoo A, Pathak N.N. Effect of lactobacillus supplementation on growth and nutrient utilization in mongrel pups. Arch Tierernahr 2001,55(3):243-253.

Perelmuter K, Fraga M, Delucchi L, Zunino P. Safety assessment and ability colonization ability of a native canine Lactobacillus murinus strain. World J Microbiol Biotechn. 2011,27(7):1725-1730.

Salminen S, von Wright A, Morelli L, Marteau P, Brassart D, de Vos W.M, Fonden R, Saxelin M, Colins K, Mogensen G, Birkeland S-E, Mattila-Sandholm T. Demonstration of safety of probiotics – a review. Int J Food Microbiol 1998,44:93-106.

Tlaskalová-Hogenová H, Stĕpánková R, Tucková L, Farré MA, Funda DP, Verdú EF, Sinkora J, Hudcovic T, Reháková Z, Cukrowska B, Kozáková H, Prokesová L. Autoimmunity, immunodeficiency and mucosal infections: chronic intestinal inflammation as a sensitive indicator of immunoregulatory defects in response to normal luminal microflora. Folia Microbiol. 1998,43(5):545-50.

Wynn S. Probiotics in veterinary practice. J. Am Vet Med Assoc. 2009,234(5):606-613.

Zareie M, Johnsson–Henry K, Jury J, Yang P-C, Ngon B-Y, McKay DM, Söderholm JD, Perdue MH, Sherman PM. Probiotics prevent bacterial translocation and improve intestinal barrier function in rats following chronic psychological stress. Gut 2006,55:1553-1560.

Zhang L, Li N, Caicedo R, Neu J. Alive and dead Lactobacillus rhamnosus GG decrease tumor necrosis factor an induced interleukin-8 production in Caco 2 cells. J Nutr 2005,135:1752-1756.

 

Comments are closed.

The comments are closed.