Mäyräkoirahalvaus

Mäyräkoirahalvaus eli koiran välilevyprolapsi on yleistä kondrodystrofisilla eli ruston kasvuhäiriöistä kärsivillä koirilla.  Prolapsissa välilevymassa purkaantuu tai pullistuu selkäydinkanavaan aiheuttaen selkäytimeen painevaurioita.  Mäyräkoirahalvausta on syytä epäillä koiralla, joka kärsii voimakkaasta selkäkivusta, jonka asento-tuntoaisti takajaloissa on heikentynyt tai takapää halvaantunut.  

 

Mäyräkoirahalvaus on vakavasti otettava vamma. Kuvassa eläinlääkäri kuuntelee mäyräkoiran hengitysääniä.

Mäyräkoirahalvauksen taustaa

Kondrodystrofisilla koiraroduilla välilevyt rappeutuvat nuorella iällä. Jo vuoden ikäisellä koiralla saattaa välilevyn nestemäinen sisäosa rustottua ja lopulta välilevy kalkkeutuu. Rappeutunut välilevy on erittäin altis vaurioitumiselle ja siten prolapsille.

Ruston kasvuhäiriöistä kärsivillä koirilla alttius välilevysairauteen on perinnöllinen. Mäyräkoirahalvaus on nimensä mukaisesti yleisintä mäyräkoirilla, joilla taudin esiintyvyys on 19 prosentin luokkaa. Muita tyyppirotuja ovat kiinanpalatsikoira, beagle, cockerspanieli ja tiibetinspanieli.

Koiran välilevyprolapseja on kahdenlaisia. Hansen I tyypissä välilevyn pinta repeää ja sisäosa purkautuu selkäydinkanavaan. Hansen II tyyppisessä prolapsissa välilevyn pinta ei repeä vaan välilevyn pullistuma painaa selkäydintä.

Välilevyprolapsi voi aiheuttaa vakavia vaurioita selkäytimeen, kun välilevyn sisäosa työntyy selkäydinkanavaan nopealla vauhdilla. Tästä törmäyksestä seuraa selkäydinkanavaan verenvuotoa, voimakasta turvotusta ja kuoliota. Pahimmillaan selkäytimeen muodostuu palautumattomia vaurioita ja koira kuolee muutamassa päivässä.

Kroonisissa osittaisissa välilevyn repeämissä painevauriot ovat vähäisempiä ja selkäytimen hermosolujen vaurioituminen etenee hitaasti paineen määrään ja kestoon liittyen. Aluksi asentokorjausaistissa on häiriöitä. Seuraavassa vaiheessa tahdonalaisia liikkeissä ja pinnallisessa kipuaistissa huomataan puutteita. Viimeisessä vaiheessa syvä kiputuntoaisti katoaa. Tämä on merkki vaurioiden ulottumisesta selkäydinkanavan sisäosaan. Toipumisvaiheessa neurologiset toiminnot palautuvat vähitellen käänteisessä järjestyksessä.

 

Mäyräkoirahalvaus: Koiran välilevyprolapsissa välilevy tai repeytyneen välilevyn sisusosa (kuvassa sinitarran kaltainen aines) työntyy selkäydinkanavaan painaen selkäydintä.

Mäyräkoirahalvaus: oireet koiralla

Lievempiä mäyräkoirahalvauksen oireita koiralla ovat oudot kipukohtaukset, haluttomuus portaissa liikkumiseen, selkä keiöyryssä seisominen tai valittaminen syliin otettaessa. Vakavammista vammoista kertoo takajalkojen asentovirheet, joita koira ei itse huomaa korjata. Neurologisten oireiden tulisi herättää epäilemään selkäydinkanavan vauriota ja hakeutumaan välittömästi eläinlääkärille. Vaikeimmissa tapauksissa takajalkojen liikkuminen on merkittävästi heikentynyt tai puuttuu kokonaan. Myös kipu-tuntoaisti voi puuttua. Tällöin puhutaan koiran halvaantumisesta.

Halvaantumiseen saattaa liittyä virtsaamisen vaikeutuminen, jos vaurio on lannenikamien alueella.  Tämä virtsarakon hermotuksen häiriintyminen on aina hätätilanne, koska virtsarakon täyttyminen voi johtaa virtsarakon repeytymiseen, virtsatietulehdukseen ja muihin liitännäissairauksiin. Takaruumiistaan kokonaan halvaantunut koira tarvitsee intensiivistä hoitoa, jota pystyy tarjoamaan esimerkiksi Yliopistollinen eläinsairaala.

Mäyräkoirahalvaus: välilevyprolapsin diagnosointi

 Mäyräkoirahalvaus diagnosoidaan esitietojen, kliinisen tutkimuksen, neurologisen tutkimuksen ja röntgenkuvien perusteella. Aluksi eläinlääkäri tunnustelee selkänikamat huolellisesti tavoitteena kipeän nikaman paikallistaminen.

Seuraavaksi neurologisessa tutkimuksessa eläinlääkäri arvioi selkäydinkanavan vaurion laajuutta ja paranemisennustetta asento-tuntoaistin ja syvän kiputunnon avulla. Syvän kipuaistin puuttuminen on aina ennustetta huonontava seikka.

Röntgenkuvista erotetaan kaventunut nikamaväli ja mahdolliset kalkkeumat. Nämä kalkkeutuneet välilevyt, joita on 40-60 prosentilla mäyräkoirilla, eivät ole prolapseja vaan pelkästään kalkkeutuneita välilevyjä.

Röntgenkuvilla suljetaan pois muut selän traumat kuten murtumat ja nikaman sijoiltaan menot. Tarkempia selkärangan tutkimuksia voidaan tehdä magneettikuvauksella, mutta tutkimuksen hinta on korkea ja rajoittaa monesti tämän tutkimusmenetelmän käyttöä.

Mäyräkoirahalvaus: hoitomenetelmät

Lepo

Lievemmissä tapauksissa, kun koiran oireena on ainoastaan kipu (ensimmäinen vammautuminen) ilman neurologisia oireita, riittää hoidoksi lepo. Levolla tarkoitetaan liikkumisen estämistä. Levon aikana selkäydinkanavassa oleva välilevymassa imeytyy pois ja repeämä ehtii parantua. Tärkeää on estää koiraa liikkumasta, jotta vaurio ei pääsisi pahenemaan.

Pakkolepo tulee järjestää siten, että koiraa pidetään 3-4 viikon ajan esimerkiksi lentokuljetushäkissä. Koiran huoneessa tai aitauksessa pitäminen ei takaa liikkumattomuutta, vaan koira saattaa hyppiä ovea vasten ja tilanne pahentua.

Kortikosteroidihoito

Uusimpien hoitokäytäntöjen mukaan kortisonilääkitystä käytetään ainoastaan tapauksissa, joissa kortisonilääkitys päästään aloittamaan 8 tunnin sisällä loukkaantumisesta. Myöhemmin annosteltuna kortisonin hyötyjä mäyräkoirahalvauksessa ei ole osoitettu. Kortisonilääkityksenä käytetään usein metyyliprednisolonia tai trilatsadimesylaattia

Aiemmin mäyräkoirahalvaukseen on käytetty deksametasonia sisältävää kortisonivalmistetta, mutta kliinisissä tutkimuksissa deksametasonin ei ole todettu edistävän paranemista selkäydinvauriosta. Paranemisen sijaan deksametasoni on aiheuttanut osalle koirista vatsa- ja suolistohaavaumia, haimatulehdusta ja paksusuolen limakalvon vaurioita ja puhkeamisia.  Vakavien sivuvaikutusten takia kyseistä kortisonia ei enää suositella käytettäväksi.

Tulehduskipulääkkeet

Tulehduskipulääkkeiden riskinä on, että ne poistavat selkäydinvaurioon liittyvää kipua, jolloin koira liikkuu rohkeammin. Liikkumisen seurauksena selkäydinvaurio voi pahentua merkittävästi. Tämän takia tulehduskipulääkkeiden käyttöä ei suositella lainkaan lieviin tapauksiin, mutta erittäin kivuliaissa tapauksissa niiden käyttö on perusteltua. Näissä tapauksissa tulee varmistaa, että koiran liikkumista pystytään rajoittamaan.

Mäyräkoirahalvauksen hoidossa mahdollisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet tai käytetty kortisoni herkistävät potilaan maha- suolistohaavaumille. Haavaumien estämiseksi kipulääkekuuriin liitetään usein mahahaavaumien estolääkitys.

Kirurginen hoito

Vakava-asteinen koiran välilevyprolapsi on syytä leikata, koska paranemisennuste vakavissa tapauksissa ilman leikkausta on usein heikko. Leikkauksessa poistetaan selkäydinkanavaan tunkeutunutta välilevymassaa, jolloin paine alueella helpottuu välittömästi.

Leikkaushoitotekniikoita on lukuisia ja valittu leikkaustekniikka riippuu aina vamman laajuudesta ja sijainnista.

 

Mäyräkoirahalvaus: Leikkaushoitoa suositellaan, jos koiralla esiintyy vakavia neurologisia oireita välilevyprolapsiin liittyen.

Selkäydinkanavaan ulottuvia leikkauksia pystyvät tekemään luukirurgiaan ja neurologiaan syventyneet eläinlääkärit. Leikkaus on hintava, mutta usein ainoa keino pelastaa vakavasta selkäydinvammasta kärsivä koira

Mäyräkoirahalvauksen jatkohoito

Lievästi vammautuneita koiria, jotka pystyvät liikkumaan, hoidetaan usein pelkällä pakkolevolla ja mahdollisesti myös kipulääkkeillä.  Nämä koirat parantuvat entiselleen muutamien viikkojen kuluessa. Tärkeää on rajoittaa koiran liikkumista pakkolevon loputtuakin ja varovaisesti lisätä rasitusta.

Halvaantuneet koirat, joko konservatiivisesti tai kirurgisesti hoidetut, hyötyvät merkittävästi fysioterapiasta. Fysioterapeutti hieroo koiria ja usein opettaa omistajalle jalkojen taivutuksia, joilla passiivisesti ylläpidetään raajojen liikeratoja ja parannetaan jalkojen verenkiertoa. Jos koiran motoriikka toimii riittävästi, niin koiran kanssa tehdään liikkumisharjoituksia koiraa tukien. Tässäkin tarvitaan fysioterapeutin opastusta, jotta koiran liikkumista osataan tukea turvallisesti vaurioita pahentamatta.

Yksi parhaista ja turvallisimmista kuntoutuksen muodoista on uiminen. Halvaantuneilla koirilla jalkojen motoriikkaa saattaa olla täysin kunnossa, mutta heikentyneet takajalkojen lihakset eivät jaksa kannattaa takaruumiin painoa. Veden noste kannattaa koiraa, jolloin jalkoihin ja selkään ei kohdistu painoa ja koira kykenee uimaan. Uiminen lisää verenkiertoa jaloissa ja vahvistaa lihaksia sekä koiran omaa uskoa liikkumiskykyynsä.

Halvaantuneet koirat kärsivät usein virtsaamisongelmista. Virtsaamattomuuden takia virtsarakko joudutaan tyhjentämään joko puristamalla tai katetroimalla. Virtsarakon relaksoimiseen käytetään diatsepaamipohjaisia relaksantteja, jotta rakon tyhjentäminen olisi helpompaa. Heikentynyt virtsaaminen ja mahdollinen katetroiminen altistavat virtsatietulehduksille. Tämän takia virtsa on syytä tutkia bakteeritulehduksen varalta.

Mäyräkoirahalvaus: selviääkö koirani halvauksesta?

Koiran paranemisennuste riippuu välilevyprolapsin vakavuusasteesta ja hoidon pikaisesta aloittamisesta. Mitä vakavampia neurologisia oireita koiralla esiintyy, sitä heikompi ennuste. Lisäksi leikatut koirat paranevat nopeammin ja niillä välilevyprolapsi uusiutuu leikkaamattomia koiria harvemmin.

Konservatiivisesti (pakkolepo + kipulääkitys) hoidetuilla koirilla ennuste on erinomainen, jos oireena esiintyy pelkästään kipu. Ennuste on edelleen hyvä (77–100%) koirilla, jotka kärsivät kivusta ja lihasheikkoudesta ja jotka leikataan pikaisesti.

Täydellisesti halvaantuneiden koirien ennusteeseen vaikuttaa ratkaisevasti se milloin hoito päästään aloittamaan. Leikkauksen tulisi tapahtua 36 tunnin sisällä loukkaantumisesta, jotta leikkausennuste säilyisi hyvänä. Myöhemmin leikattuna toipuminen on heikompaa ja näille koirille jää usein pysyviä neurologisia oireita.

Jos halvaantumisen lisäksi syvä kiputunto puuttuu 48 tunnin kuluttua vammautumisesta, on leikkausennuste tässä tilanteessa lähes aina toivoton. 

Eläinlääkäri Petri Bäcklund

 

Lähdeluettelo:

Brisson BA: Intervertebral disc disease in dogs. Vet Clin North Am Small Anim Pract. 40(5):829–858, 2010.

Lappalainen A & Laitinen O: Mäyräkoirahalvaus ja sen hoito. Suomen Eläinlääkärilehti 105(6):303–311, 1999.

 

Comments are closed.

The comments are closed.