Koiran virtsankarkailu

Kun koira virtsaa yllättäen sisätiloissa, vaikka se on jo oppinut sisäsiistiksi, syy voi olla joko käytökseen tai terveyteen liittyvä. Käyttäytymiseen liittyvät syyt ovat varsinkin nuorella koiralla hyvin tavallisia. Tahdonalainen virtsaaminen ”väärään” paikkaan voi liittyä sukukypsyyteen tai ympäristön muutokseen, ja se paranee yleensä palaamalla sisäsiisteyskasvatuksessa askelen taaksepäin.

Koiran virtsankarkailu: Pentukoiran sisäsiisteys vaatii kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta.

Koiran oleskelua asunnossa voi joutua rajoittamaan, sillä varsinkin pienet rodut saattavat aikuisenakin nähdä asunnon jotkut osat sopivina tarpeiden teolle. Koiran virtsankarkailu voi liittyä myös alistumiseleisiin. Yhtäkkisen ilahtumisen tai säikähtämisen aiheuttama virtsaaminen on tavallista nuorilla koirilla.

Aikuisen koiran virtsankarkailu on kiusallinen vahinko, jonka tausta on syytä selvittää ajoissa.

Terveyteen liittyvä koiran virtsankarkailu

Varsinaisen terveydellisen virtsankarkailun ensioire on usein se, että koira virtsaa unissaan tiedostamatta sitä itse. Täysikasvuisen koiran virtsankarkailu johtuu useimmiten virtsaputken sulkijalihaksen vajaatoiminnasta.

Terveellä koiralla virtsaputken sulkijalihas sulkee virtsaputken lepopuristuksella ja rakko laajenee, kunnes sen täyttymiskynnys tulee vastaan. Rakon sisäisen paineen kasvaessa sen reseptoreista lähtee viesti keskushermostoon. Eläin kokee virtsaamisen tarvetta ja hakeutuu sopivaan paikkaan. Tahdonalaisen virtsaamisen käynnistyessä virtsaputken sulkijalihakset rentoutuvat ja vatsalihakset supistuvat, mikä saa aikaan virtsaamisen. Kun joku osa tästä ketjusta ei toimi niin kuin pitäisi, virtsaaminen saattaa tapahtua esimerkiksi koiran nukkuessa tai kävellessä.

Nuoren koiran virtsankarkailu

Nuoren koiran virtsankarkailu johtuu yleisimmin niin kutsutuista ektooppisista virtsanjohtimista eli anatomisesti väärään paikkaan kiinnittyneistä virtsanjohtimista. Virtsanjohtimet saattavat avautua jopa suoraan virtsaputkeen tai niin lähelle virtsarakon suuta, että sulkijamekanismin toiminta häiriintyy.

Toinen nuorille koirille tyypillinen virtsankarkailua aiheuttava ongelma on virtsaputken sulkijamekanismin vajaatoiminta. Sulkijamekanismin toiminta paranee usein ensimmäisen kiiman jälkeen. Nuoren koiran virtsankarkailu voi myös liittyä harvinaisempiin syihin kuten virtsarakon kehityshäiriöihin, neurologisiin ongelmiin, sukupuolielinten kehityshäiriöihin tai virtsarakko-napajäänteeseen.

Koiran virtsankarkailu: nuoren ja aikuisen koiran virtsankarkailun syyt poikkeavat toisistaan paljon. 

Koiran virtsankarkailu: Steriloidut nartut

Nartun sterilointi lisää riskiä sulkijalihaksen vajaatoiminnalle, samoin narttukoiran suuri koko. Keski- ja suurikokoisilla nartuilla sairastumisriski on kolminkertainen verrattuna pienikokoisiin.

Steriloinnin ja virtsankarkailun yhteyttä ei ole täysin pystytty selvittämään. Tutkimuksissa on todettu steriloinnin aiheuttavan hormonaalisia ja hermostollisia muutoksia sekä virtsaputken sulkijalihaksen kudoksen ohentumista, mikä voi johtaa sulkijapaineen heikkenemiseen. Leikkauksella saattaa olla myös mekaanisia vaikutuksia, jotka hankaloittavat virtsan pidättämistä, kuten kohdun kannatinsiteiden vaurioituminen ja virtsarakon siirtyminen kohti lantion aluetta.

Virtsankarkailua esiintyy myös uroskoirilla, mutta huomattavasti vähemmän kuin nartuilla. Uroskoirien virtsankarkailua on vaikeampi diagnosoida kuin narttujen ja ne vastaavat lääkehoitoon heikommin.

Koiran virtsankarkailu: Tutkimukset

Virtsankarkailusta kärsivä koira tulisi viedä perusteellisiin eläinlääkärin tutkimuksiin, jotta saadaan poissuljettua esimerkiksi virtsakivet tai virtsatietulehdus virtsankarkailun syinä Erittäin suotavaa olisi, että omistaja pitäisi koiran virtsaamispäiväkirjaa ainakin viikon ajalta. Virtsaamispäiväkirjaan kirjataan koiran ulkona pissaamiset ja sisällä tapahtuneet virtsankarkaamiset. Tärkeää on merkitä virtsankarkailun ajankohta ja paikka virtsaamispäiväkirjaan (makuupaikkaan aamulla koiran noustessa ylös).

Koiran virtsankarkailu: virtsanäytteen tutkiminen paljastaa mahdollisen virtsatieinfektion.

Fyysisessä tutkimuksessa arvioidaan koiran ulkoiset sukuelimet ja tunnustellaan virtsarakon koko. Uroksilla tutkitaan eturauhasen koko ja mahdollinen aristaminen. Tarvittaessa tehdään neurologiset tutkimukset peräaukon ja sen ympäristön hermotuksesta. Verikokeella ja virtsanäytteellä varmistetaan, että munuaisten vajaatoiminnalla, virtsatietulehduksella tai hormoneja tuottavilla elimillä (sokeritauti ym.) ei ole osuutta oireisiin. Tarkempia tutkimuksia saatetaan tehdä mahdollisuuksien mukaan ultraääni- ja röntgeniin perustuvilla kuvantamismenetelmillä.

Lääkehoidon aloittaminen on yleisesti käytetty diagnosointikeino. Jos koira vastaa seitsemän päivän kuluessa fenyylipropanoliamiinilääkitykseen, ei ole aihetta epäillä ektooppisia virtsanjohtimia virtsankarkailun syyksi.

Koiran virtsankarkailu: Lääkehoito

Virtsaputken sulkijalihaksen vajaatoiminnasta johtuvaan virtsankarkailuun on olemassa tehokas lääkitys. Fenyylipropanoliamiini (Propalin) stimuloi virtsaputken sileän sulkijalihaksen reseptoreita ja kasvattaa näin sulkupainetta. Suurimmalla osalla lääke auttaa ja koiran virtsankarkailu loppuu.

Tukihoitona lääkitykselle eläin tulisi pitää normaalipainoisena ja hyvässä lihaskunnossa. Ylipaino pahentaa ongelmaa, sillä sisäelinten ympärille varastoituva rasva painaa virtsarakkoa aiheuttaen siinä painetta. Ylipainoon usein liittyvä huono lihaskunto voi aikaistaa sairastumista.

Nartuilla saatetaan käyttää lääkehoitona myös estriolia eli estrogeenihormonia, joko yhdessä fenyylipropanoliamiinin kanssa tai ainoana lääkkeenä. Pelkästään estriolilla hoidetuista nartuista kuusi kymmenestä paranee täysin virtsanpidätyskykyisiksi. Estriolilääkityksen huonoja puolia ovat vaikea annosteltavuus, ulkoisten sukuelinten turvotus, nisäkasvainten riski ja uroskoirien lisääntynyt kiinnostus narttua kohtaan.

Koiran virtsankarkailu: Leikkaushoito

Niille, joita lääkitys ei auta, voidaan kokeilla leikkaushoitoa. Kirurgisessa hoitomuodossa, kolposuspensiossa, siirretään virtsarakkoa ylemmäs ja saadaan virtsaputki pitenemään. Virtsarakon kaulan sijainti lantion alueella aiheuttaa sen, että vatsaontelon paine lisää virtsarakon painetta mutta ei virtsaputken sulkupainetta. Kun virtsarakko siirretään leikkauksella pidemmälle vatsaontelon alueelle, vatsaontelon paine kohdistuu myös virtsaputkeen. Noin puolella nartuista virtsankarkaaminen saadaan loppumaan leikkaushoidon avulla.

Lue myös koiran virtsatietulehdus

Eläinlääkäri Petri Bäcklund

 

Vastaukset


9 Vastatut Koiran virtsankarkailu

  1. Jaana S says:

    Ja siis lätäköitä on tullut tuona aikana kaksi kertaa, ei suinkaan joka päivä.

  2. Jaana S says:

    Viisivuotias narttukoira steriloitiin pari vuotta sitten tähystyksellä. Nyt on parin kolmen viikon sisään nukkuessa lattialla tullut pissalätäkkö. Koira pissaa ihan normaalisti. Näin harvat kerrat voi hoitaa varmaan sillä, että ulkoiluttaa koiran, kun se on juonut enemmän, niinkuin tänään palloleikin jälkeen noin pari tuntia sitten joi kovasti ja äsken löysin lätäkön. Mutta onko tällainen karkailu paheneva tila ja olisiko syytä kuitenkin mennä eläinlääkärille? Koira on normaalipainoinen ja hyvälihaksinen.

  3. Asta says:

    Minulla on vajaa 4v narttu bernhardinkoira,hänellä ei ole virtsavikaa mutta karkailoo nyt syö viikon Synlok vet 400 kaksi puolinappia kerralla elikkä5kpl hänellä ei ole tulehusta,nyt kun maassa makaa,heti tulee pissa ulkona kylmä maa.Olen huolissa mikä on hänet on triloitu puolitoista vuotta sitten?

  4. Asta says:

    Minulla on 70kg pian 4v Bernhardin koira narttu teriloitu puolitoista vuotta sitten,syksyllä oli eka tulehus kuuri päälle nytten toinen kuuri on par-aikaa menossa,makas kylmässä pihassa,taas karkailee,ei ole tulehusta hän syö viikon kuuria Synulox vet 400mg kaksi ja puolitaplettia kerralla päiväs 5kpl.? olen huolistunut? mikä neuvoksi ?

  5. Kysyn koiran merkkailusta says:

    Tämä ei ihan kuulu keskustelun teemaan mutta sivuaa sitä. On itsestään selvää, että koiran omistajan on kerättävä pois koiran jätökset. Mutta entä kun muutamat asukasaktiivit ovat nostaneet metelin siitä, kun koira nostaa jalkansa ja merkkaa pensaaseen, puun kylkeen, mikä nyt osuu kohdalle. Sehän käy salamannopeasti. Voiko koiran opettaa pois tällaisesta tavasta? Onko merkkailusta todellista hygieenistä haittaa?

  6. Vauhtipimu says:

    Ostin neljäkuisen nartun joka ei ole mitenkään normaali virtsaamisen kanssa, sisälle tulee kun tulee, yöt on nykyisin kuivana ja kakat osaa jo säästää ulkoiluun.Ollut minulla nyt 4 kk, ja alan olemaan kovin huolestunut, olen sentään kasvattanut kyseistä rotua jo yli 30-vuotta, ei ole ollut milloinkaan ongelmia sisäsiisteyden kanssa.

    Tämä koira on kasvattajalta joka pitänyt jopa pieniä pentuja häkissä auton takakontissa tuntitolkulla, koira heittäytyy heti selälleen tai ryömii sängynalle jos hiukankin korotan ääntäni. Kun tuli meille niin meni aivan sekaisin kun lattiallani oli vesikippo ja siinä vettä? Juo ja juo, juo hysteerisesti vieläkin jos annan, joten joudun nyt annostelemaan vettä jokaiselle koiralleni, kas kun se vesi ei enää voi olla kokoajan esillä. Koira juo ja ennenkuin kerkiän ovelle se jo pissannut jonnekin, ulös ei osaa pyytää, paperille ei osaa tehdä. Ulos kyllä tekee aina kun ulkona on, tosin melko tiheään tuo pisu tulee. Ei ole virtsarakon tulehdus, sen tunnistan.

    Luulen ( olen melko varmakin ) ettei kasvattaja ole antanut vettä riittävästi pentuna ja epäilenkin nyt virtsakiviä tai virtsarakon ”kuivumista” jo pienenä, voiko vedenpuute aiheuttaa pysyviä vaurioita, jos voi, voinko koskaan pennuttaa kyseistä narttua?

  7. Anna says:

    Hei, urosborderini leikattiin 9kk:n ikäisenä (nyt 2v 6kk), minkä jälkeen virtsanpidätyskyky katosi täysin (siihen mennessä sisäsiisti). Vaivaan annettiin Propalin lääkitys, joka toimii suurimman osan vuotta normaalisti, mutta nyt näyttäisi siltä, että lumentulo ja sulaminen saavat vaivan palaamaan lääkityksestä huolimatta. Vaiva näkyy lähinnä unipissaamisena yöllä, muutoin satunnaisena tiputteluna. Kaikki tutkimukset on tehty (ultrat, laboratoriot), mutta mitään fysiologista vaivaa ei ole löytynyt. Yllä mainittiin, että vaiva voi olla neurologinen. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

  8. Mihku says:

    Hei Poppis
    Jos koirasi pystyy pidättämään yön yli ja myös lenkillä eikä tee pissoja makuuhuoneessa niin vahvin veikkaukseni on, että koirasi ei ole oppinut sisäsiistiksi ja ei pidä oleskelutiloihin pissaamista mitenkään isona asiana.
    Koiran virtsankarkaaminen on niin iso ongelma, että teidän kannattaa lähteä liikkeelle sisäsiisteystalkoista asiantuntijan avustuksella tai hyvän koirankoulutusoppaan opastamana. Jos huolellisella ongelmaan paneutumisella ei ole vaikutusta niin tämän jälkeen eläinlääkärin on syytä tutkia koirasi.Hakeudu kuitenkin eläinlääkärille, jolla on kokemusta myös koirien käytöshäiriöistä.
    Onnea teille!

  9. Poppis says:

    Nartukoirani on yli vuoden eikä ole koskaan oppinut sisäsiistiksi. Tekee siis isot ja pienet hädät sisälle, mutta onneksi suostuu tekemään hädät myös ulos. Käytöspuolen konsultaatiota olemme jo saaneet ja eri keinoja kokeilleet tuloksetta, syy taitaa olla fyysinen. Yleensä riehumisten jälkeen koira saattaa tehdä spontaanisti pissat matolle. Muussa tilanteessa ei pikkupissoja ole tehnyt. Mikäli hätä on selvästi jo melko suuri tekee koira asiansa ilman epäröintiä matolle, edes housujen käyttäminen ei ole auttanut. Koira todella on kakannut ja pissannut housuun. Nukkuessa rakko ei ole vuotanut koskaan, ja toisaalta koira on kyennyt pidättämään lenkilläkin pitkiä aikoja pissaamatta sekä kakkaamatta, koska ei mielellään asioi kytkettynä. Sisällä koira asioi yleensä oleskelutiloissa, mutta makuuhuoneessa ei ole asiontia pikkupentuaikojen jälkeen tehnyt. Jonkinlaista pidätyskykyä siis koiralla on, mutta ei kuitenkaan tiukassa tilanteessa pysty pidättämään aikuisen koiran tavoin. Olisikohan tällaiseen vaivaan saatavilla lääketieteellistä apua? Kuinka usein tapahtuu niin, että vaivaan ei löydy mitään apua?

The comments are closed.