Koiran virtsakivet

Koiran virtsakivet ovat virtsakiteistä muodostuneita kiinteitä kappaleita, joita voi muodostua munuaisaltaisiin, munuaisesta virtsarakkoon johtaviin virtsanjohtimiin, virtsarakkoon ja etenkin uroskoirilla virtsaputkeen. Virtsakivet voivat aiheuttaa kivuliaita ja vaarallisia oireita, kuten virtsaamisvaikeuksia, verivirtsaisuutta, virtsatietulehduksen tai -tukoksen. Jos kivi tukkii virtsaputken, tilanne on hengenvaarallinen ja vaatii välitöntä hoitoa.

Virtsaamisvaikeudet liittyvät usein vakaviin sairaudentiloihin ja koira on tästä syystä tutkittava huolella, jotta virtsaamisongelma saadaan riittävän ajoissa hoidettua. Koiran virtsakivet voivat tukkia virtsaputken täydellisesti ja aiheuttaa virtsateihin vakavia vaurioita.

Miten koiran virtsakivet syntyvät?

Virtsan kautta elimistöstä poistuu elimistölle tarpeettomia kuona-aineita, haitallisia yhdisteitä ja mineraaleja. Poistettavat ainesosat kulkeutuvat verenkierron mukana munuaisiin, jossa verestä suodatetaan eritettävät ainesosat muodostuvaan virtsaan. Virtsa kulkeutuu munuaisjohtimia pitkin virtsarakkoon, josta se lopulta poistuu virtsaamisen myötä virtsaputkea pitkin ulos.

Virtsasta on 95 % vettä ja 2,5 prosenttia virtsa-ainetta. Loput virtsasta on mineraaleja (kalsium, magnesium) ja happoja (virtsa- fosfori- ja rikkihappoa). Kun näiden mineraalien ja muiden kuona-aineiden määrä virtsassa kasvaa liian korkeaksi, osa niistä saostuu suolan kaltaisiksi virtsakiteiksi.

Virtsa muodostuu munuaisten hiussuonikeräsissä, joissa paine puristaa verisuonten seinämien läpi hiussuonikeräsen koteloon primaarivirtsaa.  Seuraavassa vaiheessa suurin osa primaarivirtsan vedestä imeytyy takaisin verenkiertoon ja munuaisaltaiden kautta virtsajohtimia pitkin virtsarakkoon kulkeutuu lopulta väkevöitynyttä virtsaa.

 

Koiran virtsakivet muodostuvat olosuhteissa, jossa väkevän virtsan sisältämät virtsakiteet alkavat takertua toisiinsa muodostaen hiekanjyvän tyyppisiä pieniä rakeita. Ajan mittaan rakeen pinnalle kertyy lisää kiteitä, ja tästä muodostuu kivi, jonka läpimitta voi olla useita senttejä. Suurin osa koirien virtsakivistä syntyy virtsarakossa.

Koiran virtsakivet aiheuttavat voimakkaita oireita 

Koiran virtsakivet aiheuttavat ärsytystä ja kipua virtsarakon ja -teiden pintakudoksessa. Tämä huomataan koirassa yleisenä haluttomuutena ja huonovointisuutena. Muita oireita ovat virtsaamisvaikeudet ja tähän liittyvä kipuilu, verivirtsaisuus, virtsaamisasennossa pitkään olemista ja sukupuolielinten tiheää nuoleskelua.

Nämä oireet muistuttavat virtsarakon tulehduksen eli kystiitin oireita, ja joskus koira kärsii tulehduksesta yhtä aikaa virtsatiekivien kanssa. Virtsatietulehduksessa koiran rakossa lisääntyvät bakteerit edesauttavat struviittikiteiden syntyä, joten usein on syytä epäillä molempia vaivoja.

Koiran virtsakivet aiheuttavat kipuilua, joka näkyy koiran vaisuutena.

Jos virtsakivet sijaitsevat virtsaputkessa, oireena voi olla verivirtsaisuuden ja virtsaamisvaikeuksien lisäksi pientä verenvuotoa esinahan tai vulvan sisältä myös muulloin kuin virtsatessa. Virtsaputken tukkeutuminen johtaa tuloksettomiin virtsaamisyrityksiin ja koiran yleiskunnon heikkenemiseen, oksenteluun, ruokahaluttomuuteen, kuumeen nousuun ja vatsakipuun rakon paineen noustessa. Tällöin on aina kyseessä hätätapaus ja koira tulee kuljettaa välittömästi eläinlääkärin tutkittavaksi

Koiran virtsakivien tutkiminen ja diagnosointi

Koiran omistajalla on usein tärkeää tietoa koiran terveyshistoriasta ja ongelman mahdollisesta aiemmasta esiintymisestä. Tämän takia on tärkeää, että koiran tuo eläinlääkärille henkilö, joka vastaa koiran hoidosta.

Eläinlääkäri saattaa tuntea suuret virtsakivet vatsaa palpoidessa, ja joskus oireettomatkin virtsatiekivet löydetään rutiinitarkastuksen yhteydessä. Yleistutkimuksen yhteydessä otetaan koiralta usein verinäyte, josta katsotaan vähintään tulehdus- ja munuaisarvot. Veriarvot ja seerumin koostumus voivat kertoa altistavista tai hoitoa hankaloittavista terveysongelmista.

Virtsanäyte olisi tehokkainta tutkia puolen tunnin sisällä sen ottamisesta. Edustavin näyte saadaan, kun se otetaan klinikalla puhtaasti. Virtsanäytteen tutkimukselle ja virtsanviljelyllä selvitetään virtsassa mahdollisesti olevien virtsakiteiden tyyppi sekä virtsan pH ja ominaispaino (virtsan väkevyys). Virtsakiteiden tyyppi ja koostumus on tärkeää tietoa sairauden hoitoa ja ennaltaehkäisyä varten, siksi näytteeksi saadut kivet tulisi analysoida niin tarkkaan kuin mahdollista.

Virtsanviljelytulos selviää aikaisintaan seuraavana päivänä, jolloin mahdollinen virtsatietulehdus varmistuu tai poissuljetaan. Positiivisen viljelytuloksen perusteella valitaan löydettyyn bakteeriin tehoava antibiootti.

Koiran virtsakivet luokitellaan virtsanäytteen sisältämien virtsakiteiden laadun perusteella.

Röntgentutkimus on yleensä nopein tutkimusmenetelmä. Osa virtsakivistä näkyy röntgenkuvissa hyvin, mutta ei kaikki ilman varjoainetta. Röntgentutkimus kertoo myös ovatko kivet röntgensäteitä läpäisemätöntä materiaalia.

Ultraääni on toinen vaihtoehto tutkimuksen suorittamiseen. Ultraäänellä tutkitaan koko virtsatie-elimistö, jotta saadaan selville kivien määrä ja niiden olinpaikat.

Koiran virtsakivet on tunnistettava

Koiran virtsakiviä on erityyppisiä. Ne muodostuvat eri mineraaleista: struviittikiteet magnesium-ammonium-fosfaatista, kalsiumoksalaattikiteet mono- tai dihydraatista tai molemmista ja uraattikiteet virtsahapoista. Jotkut kivet ovat yhdistelmiä näistä. Hoidon ja ennaltaehkäisyn kannalta kivien koostumus tulisi tietää mahdollisimman tarkasti.

Koiran virtsakivien hoitovaihtoehdot

Virtsakivien hoito valitaan yksilöllisesti koiran kunnon ja kivien koon ja tyypin mukaan. Jos koiran tila on heikko, hoidon ensisijaiset tavoitteet ovat saada koiran tila vakaaksi ja tukkeumat avattua.

Koiran virtsakivet voidaan yrittää huuhdella ja liuottaa pois, jos koiran yleiskunto on hyvä. Liuotushoito on hidasta ja vaatii koiran pitämistä lääkinnällisellä ruokavaliolla useiden viikkojen ajan. Kaikkiin kiviin liuotushoito ei tehoa, ja esimerkiksi kalsiumoksalaattikivien ensisijainen hoito koiralla on leikkaushoito.

Koiran virtsakivien leikkaushoito

Leikkaushoito tuo nopean avun, jos koiralla on kipuja tai jos sen virtsajohdin tai virtsaputki on tukkeutunut. Virtsakivileikkauksessa koiran vatsaontelo ja virtsarakko avataan ja kivet poistetaan. Virtsa otetaan talteen tutkimusta varten. Virtsarakko ja virtsaputki huuhdellaan steriilillä liuoksella, jotta saadaan mikroskooppisetkin kiteet poistettua.

Koiran virtsakivet on monesti viisainta poistaa leikkauksessa.

Joskus pahasti vaurioitunut munuainen saatetaan jopa poistaa. Leikkaushoitoon ryhdytään, jos se katsotaan koiran kokonaistilanteen kannalta parhaaksi ratkaisuksi. Kaikkiin leikkauksiin sisältyy aina komplikaatioriski, ja sen vuoksi leikkaukseen ei ryhdytä ilman hyviä perusteita.

Koiran virtsakivien huuhteluhoito

Pienikokoisia virtsakiviä voidaan yrittää poistaa rauhoituksessa huuhtelemalla. Rakkoon johdetaan katetrilla steriiliä keittosuolaliuosta, joka poistetaan rakosta. Tarkoituksena on saada pienet virtsakivet ja kiteet huuhdeltua liuoksen mukana ulos rakosta. Tällöin ei välttämättä tarvita leikkausta. Jos koiralla on hoitamaton virtsarakon tulehdus tai jos siltä on hiljattain leikkauksella poistettu virtsakiviä, huuhtelua ei suositella.

Jos virtsakivi on tukkinut virtsaputken, mikä on tyypillisesti uroskoirien ongelma, voidaan se yrittää huuhdella takaisin rakkoon ennen kuin rakko avataan leikkauksessa. Jos takaisinhuuhtelu ei onnistu, virtsaputkeen joudutaan tekemään viilto kiven kohdalle. Ihmislääketieteessä käytetään nykyisin myös ultraäänilaitteita virtsatiekivien hajottamiseen, mutta koirille vastaavaa hoitoa ei ole vielä juurikaan saatavilla.

Ruokavalio- ja lääkehoito

Struviitti- ja uraattikiteitä on mahdollista liuottaa ruokavalion muutoksella. Eri valmistajilla on virtsakivistä kärsiville koirille suunniteltuja ruokia, joissa on esimerkiksi vähemmän proteiinia, magnesiumia ja fosforia kuin tavallisissa koiranruuissa.

Matala proteiinitaso vähentää elimistössä syntyvän urean määrää ja muuttaa virtsan koostumuksen epäedulliseksi kiteiden synnyn kannalta. Magnesiumin ja fosforin vähentäminen ruokavaliosta vähentää struviittikiteiden syntyä.

Matalan proteiinitason ruuat eivät ole pitkään syötettyinä koiran terveydelle ihanteellisia, joten olisi parasta, jos niitä käytettäisiin vain kuuriluonteisesti.

Ruokavalio- ja lääkehoitoa voidaan käyttää yksinään tai leikkaushoidon tukena. Koira, jolla on alttius virtsakiville, tarvitsee ennaltaehkäisevän hoitosuunnitelman, johon saattaa sisältyä esimerkiksi säännöllinen virtsanäytteen tutkiminen.  

Struviittikiteiden muodostumista voi vähentää muuttamalla virtsan pH:ta happamammaksi. Virtsaa happamoittavia lääkkeitä ei saa käyttää yhtä aikaa erikoisruokavalion kanssa.

Nesteytyksestä huolehtiminen on tärkeä osa koiran virtsakivien ennaltaehkäisyä. Riittävä nesteen saanti estää virtsan väkevöitymistä, jolloin mineraalit eivät pääse kiteytymään virtsassa. Lisääntynyt nesteen saanti kasvattaa virtsan määrää ja jo muodostuneet kiteet huuhtoutuvat tehokkaammin virtsan mukana pois rakosta. Jos koira ei itsenäisesti juo tarpeeksi, sen ruuan sekaan tulee lisätä nestettä.

Huom! Lue myös

Koiran virtsatietulehdus

Koiran virtsakivet: Struviittikivet

Koiran virtsakivet: Kalsiumoksalaattikivet

Koiran virtsakivet: Uraattikivet

Eläinlääkäri Petri Bäcklund

 

 

Vastaukset


One Response to Koiran virtsakivet

  1. Junttura says:

    Meidän kummallakin cockerspanielilla on struviittikiteitä, liuottavaruoka ½ v ollut,Hillsin s/d,mutta vaivat jatkuu.
    Voiko tehdä sitä kotiruokaa ja antaa esim. aamulla kuivaruokaa ja iltaruokailulla kotivalmisteista,( jota on kovasti kehuttu. On kuulemma lääkärin antama ohje) Siis yhdistetty ruokavalio. Ettei olis niin ykstoikkoista. Meidän pojat juo piimää jälkiruuaksi kipollisen. Muuten kovin huonoja juomaan. Vastauksesta olisin kovin kiitollinen.

The comments are closed.