Koiran ulkoloiset: punkki, täi, kirppu

Koiran ulkoloiset ovat yleistyneet lisääntyneen koiraharrastusten, kaupunkiasumiseen liittyvän koirapuistotoiminnan ja ulkomaamatkailun vuoksi. Koiran ulkoloiset voivat olla hyvinkin huomaamattomia vierailijoita ja pahimmillaan ne aiheuttavat vakavia ihosairauksia ja levittävät vakavia tarttuvia tauteja.

Sikaripunkki (Demodex canis ja Demodex injai)

Sikaripunkki eli karvatuppipunkki on yksi koiran ihon vakiovieraista. Se on erittäin pieni hämähäkkieläin, joka asuu ihon karvatupen sisällä. Lähes jokaisen koiran ihossa on sikaripunkkeja, mutta ne aiheuttavat ongelmia vasta jos koiran vastustuskyky on heikko. Sikaripunkki aiheuttaa koirissa paikallisen tai yleistyneen tautimuodon eli demodikoosin.

Sikaripunkkeja

Paikallinen demodikoosi esiintyy tavallisimmin nuorilla alle kahden vuoden ikäisillä koirilla. Iho-oireina ovat karvattomat, joskus punoittavat, alueet ihossa. Ihossa saattaa olla punoittavia pieniä nystyröitä sekä mustapäitä. Karvattomat laikut eivät yleensä vaivaa koiraa mitenkään. Paikalliset esiintymät eivät vaadi hoitoa, vaan ne menevät ohi itsestään kun koiran oma vastustuskyky paranee.

Yleistyneessä demodikoosissa karvattomia laikkuja on enemmän kuin 5-10 kappaletta, tai ihomuutokset kattavat laajoja ihoalueita. Joissain tapauksissa sikaripunkin aiheuttamat iho-oireet leviävät vakavaksi yleistyneeksi muodoksi, johon voi liittyä yleisoireita ja imusolmukkeiden suurentumista. Yleistyneeseen demodikoosiin liittyy usein toissijainen (sekundäärinen) bakteeritulehdus, joka pahentaa taudinkuvaa.

Nuoren koiran (juveniili) demodikoosi paranee yleensä pysyvästi pitkäkestoisella lääkityksellä. Aikuisiällä puhjenneen yleistyneen demodikoosin taustalla on useimmiten koiran vastustuskykyä heikentävä sairaus, joka on myös hoidettava jotta demodikoosi saadaan paranemaan. Yleistynyt muoto vaatii aina eläinlääkärin hoitoa.

Koiran täi

Koiran täi (Linognathus setosus) on yleisin koiran ulkoloinen Suomessa. Koiran täi aiheuttaa koirassa kutinaa, hilseilyä ja raapimisesta ihovaurioita. Koska täit tarttuvat koirasta toiseen, täitartunnasta kannattaa kertoa koiran ulkoilukavereille, jotta kaikki tartunnan saaneet tulisi hoidettua yhtä aikaa. Ihmiseen koiran täi ei tartu.

Koiran täi käyttää ravinnokseen koiran verta, kun taas täitä muistuttava väive (Trichodectes canis) hyödyntää ravinnokseen ainoastaan ihon eritteitä. Koiran väive on harvinainen Suomessa.

Täit ja niiden munat eli saivareet ovat pienikokoisia, mutta nähtävissä paljaalla silmällä. Todennäköisimmin täitartunnan saa varmistettua tarkistamalla koiran pään, korvien ympäristön ja eturinnan.

Koiran täit voi häätää apteekista saatavilla reseptivapailla ulkoloishäätövalmisteilla. Täi ei selviä hengissä koiran elimistön ulkopuolella joten ympäristön erityistä käsittelyä ei tarvita.

Koiran kirppu

Koiran kirppu on vikkelä pitkäraajainen pitkiin hyppyihin kykenevä hyönteinen. Keski-Euroopassa koiria vaivaa useimmiten kissan kirppu (Ctenocephalides felis). Koiran kirppuja ei toistaiseksi tavata Suomesta ja useimmiten koirissa tavattavat kirput ovat lyhytaikaisia vieraita kuten lintujen, oravien tai siilien kirput.

Verentäyteinen koiran kirppu

Kirppuja iholla

Kirput purevat ja erittävät puremakohtaan sylkeä syödessään verta. Syljestä aiheutuu allerginen ihoreaktio, joka muistuttaa hyttysen pureman paukamaa. Puremien kova kutina saa koiran raapimaan puremakohtia ja ihon rikkoutuessa iho tulehtuu. Vakavissa kirppuallergioissa karva irtoaa laajoilta alueilta ja ihoon muodostuu bakteeritulehdus. Ihotulehdukset hoidetaan tarvittaessa antibiootilla ja kirppuongelmaan on ulkoloislääkitys. Kirppu elää suurimman osan ajastaan eläimen ulkopuolella, ja ympäristön käsittely on tärkeä osa hoitoa. Tosin Suomessa kirppuongelmat ovat toistaiseksi paikallisia yksittäisiä tapauksia.

Keski-Euroopassa koiran- ja kissankirput ovat yleisiä, joten sinne matkustaessa kannattaa suojata koira ennaltaehkäisevällä lääkityksellä.

Kapi

Kapi (Sarcoptes scabiei) tarttuu koiraan joko suoraan tartuntaa kantavasta villieläimestä tai sen makuupaikalta. Kapieläimet aiheuttavat ihossa voimakasta kutinaa, karvanlähtöä, tulehduksia ja ihon paksuuntumista. Oireet esiintyvät erityisesti kyynärpäissä ja korvalehdissä. Kapitartunnan saanut koira tarvitsee eläinlääkärin hoitoa. Kapi voi aiheuttaa ohimeneviä kutisevia näppylöitä myös omistajalle.

Punkki

Puutiainen eli punkki (Ixodes ricinus) tarttuu koiraan ulkoa. Punkki elää aluskasvillisuuden seassa ja tarttuu ohi kulkevaan koiraan yleensä kaulan tai pään alueelle. Ihoon päästyään punkki työntää imukärsän ihon sisään ja aloittaa veren imemisen. Punkin pistosta ei huomaa, koska punkki erittää pistokohtaan puudutetta.

Punkki eli puutiainen

Verta imeneitä punkkeja

Punkki ei ainoastaan ime verta vaan tiivistää verta sylkemällä veren sisältämää nestettä takaisin koiran ihoon. Samalla nesteen mukana kulkeutuu punkin mahdollisesti sisältämiä viruksia ja bakteereita koiran elimistöön. Tämän vuoksi koiraan tarttunut puutiainen kannattaa irrottaa mahdollisimman nopeasti, sillä puutiaiset levittävät vakavia tauteja kuten borrelioosia ja anaplasmoosia. Koiran kotiin kantamat punkit ovat vaaraksi myös omistajalle. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun punkeista keskimäärin 25 %  kantaa borrelioosia aiheuttavaa bakteeria.

Kesällä koira on syytä tarkistaa päivittäin punkkien varalta, erityisesti jos ulkoilette alueella jolla esiintyy runsaasti punkkeja. Koirasta punkki irtoaa helpoiten punkkipihdeillä. Punkin tarttumista voi ennaltaehkäistä apteekista tai eläinlääkäriltä saatavilla ulkoloishäätövalmisteilla tai punkkipannalla.

Ruskea koiranpunkki

Ruskea koiranpunkki (Rhipicephalus sanguineus) on Suomessa uusi tulokas. Se imee verta kohteestaan ja liikkuu sen jälkeen vikkelästi piiloon esimerkiksi huonekaluihin. Ruskea koiranpunkki pärjää piilopaikassaan ilman uutta veriateriaa jopa useita kuukausia, mikä tekee siitä vaikean hävittää. Jos kodissa havaitaan suuri määrä ruskeita koiranpunkkeja, siivousavuksi kannattaa kutsua loistorjunnan ammattilaiset. Koirasta ruskeat koiranpunkit saa häädettyä apteekista tai eläinlääkäriltä saatavilla ulkoloishäätölääkkeillä.

Koiran hilsepunkki

Koiran hilsepunkki (Cheyletiella) aiheuttaa harvoin oireita aikuiselle koiralle, mutta pennut oireilevat kutinalla. Myös tavallista runsaampi hilseily voi viitata koiran hilsepunkkiin. Kärsivällinen tarkkailija voi havaita hilsepunkin ”liikkuvana hilseenä” koiran turkissa. Eläinlääkäri neuvoo hilsepunkin häädössä ja määrää tarvittavat lääkkeet. Hilsepunkki elää jonkin aikaa koiran elimistön ulkopuolella, joten hoitoon liitetään ympäristön saneeraus.

Koiran nenäpunkki

Nenäpunkkia (Pneumonyssoides caninum) ei juuri pääse näkemään. Se on pienenpieni hämähäkkieläin, joka elää syvällä koiran nenäontelossa. Koira hoidetaan oireiden perusteella, joita ovat yleensä niiskutus, kirkas vuoto sieraimista, kuonon kutina ja ongelmat hajuaistia vaativassa työskentelyssä. Koiran nenäpunkki tarttuu koirasta toiseen, joten saman talouden koirat tulisi kaikki hoitaa samanaikaisesti.

Korvapunkki

Korvapunkki (otodectes cynotis) tarttuu usein koiralle kissalta. Lemmikkieläimistä myös fretti voi saada korvapunkkitartunnan. Korvapunkin oireina ovat kutina, korvakäytävän tulehdus ja kahvinporomainen erite korvakäytävässä. Eläinlääkäri varmistaa korvanäytteen tutkimisella korvapunkkidiagnoosin ja määrää siihen lääkkeen.

Koiran ulkoloiset tarttuvat

Parasta on avoimesti kertoa koirasi leikkikumppaneiden omistajille koirasi ulkoloistartunnasta, jotta kaikki mahdolliset kontaktikoirat tulisi hoidettua samanaikaisesti. Samoin perheen kaikki koirat tulee hoitaa samanaikaisesti. Muutoin koirasi saa pian tartunnan uudelleen kaveriltaan, kun loislääkkeen vaikutus lakkaa.

Eläinlääkäri Kirsti Schildt, Vuosaaren eläinklinikka – Vuovet, Helsinki

Vastaukset


10 Vastatut Koiran ulkoloiset: punkki, täi, kirppu

  1. Pari poitsua says:

    Hei!
    Meidän springeripojilla taitaa olla täitä… Millainen siivous on kotona tehtävä?

  2. Taliin asuntoja says:

    Voiko koira levittää punkkitauteja siten, että imettyään verta ne irtoavat ja sitten tarttuvat ihmiseen.

    Miten punkin nymfi- ja larva -muoto kiinnittyy ihmiseen.

  3. Kysyjä says:

    Moi! Tuli siis mieleen että kun meidän koiralle tulee tosi usein näitä punkkeja niin voiko koira saada borrelioosin.

  4. IRMULI says:

    Tsitzu-koirallani on takajalkojen vähäkarvaisella alueella kellertävää hilsettä,iho ei ole rikki,olen kammalla rapsuttanut, kerran pessyt miedolla sebamed-shampoolla.Ei rapsuta sitä,mutta nuoleskelee.Onko kokemuksia,kiitos.

  5. Riditus says:

    Kuka osaisi kertoa minkälainen on syyspunkki ja miten se vaivaa koiraa.En tarkoita sitä tavallista punkkia,joka läpi kesän syksyyn asti koirille ja ihmisille tulee ihoon kiinni verta imemään,vaan se on joku vallanihan muu punkkilaji, joka juuri syksyisin kuulema voi koiraakin vaivata,josta olen joskus kuullutvain mainittavan,että sellainenkin myös on,mutta en sen enempää ole siitä parempaa tietoa kuitenkaan mistään saanut,vaikka olen yrittänyt netistäkin etsiä.Jos joku siitä jotain tietää,niin olisin kovasti kiinnostunut saada siitä tietoa paremminkin.

  6. lilypie says:

    Hei, mekin asumme Ranskassa ja kyselisinkin mistä tunnistan kirpun? Kaikki kuvat ovat niin läheltä, joten vaikea kertoa ilman mikroskooppia. Jotain pieniä mustia ötököitä olen löytänyt ja ne pomppaavat melko pitkällekin karkuun kun yritän saada kiinni.

  7. Salla says:

    Itse odottaisin muutaman päivän ja seuraisin kohtaa, johon pää jäi kiinni. Jos ei tulehdu niin nou hätä. Taisi kommentti vaan tulla pikkasen myöhässä :)

  8. Salla says:

    Asun Pariisissa ja kaksi päivää sitten havaitsin koiralla ja kissallamme kirppuja! Pesin molemmat ”kirppu” shampoolla ja ostin peittoihin ja huonekaluihin ym. soveltuvaa suihketta, jota suihkuttelin joka paikkaan. Seuraavana aamuna elukat oli yhäkin ”täynnä” kirppuja, eli kirpun kakkaa. Pesin molemmat uudestaan ja annoin vaikuttaa pidempään sekä kävin uuden pullon suihketta sekä niskaan laitettavaa öljyä estämään kirppujen ja punkkien tarttumista. Koirasta löytyi vielä päivällä kaksi elävää kirppua, jotka onneksi sain pois. Pyykkiä on tultu pestyä kaksi päivää aika jatkuvalla soitolla.

    Onneksi tänään sattui todella kuuma päivä, joten nakkasin matot pihalle aurinkoon ja lämpömittarin viereen. Lämpötila nousi +60 asteeseen, joten ehkä toukat ja munat kuoli tämän päivän aikana. Luin jostain, että tekstiilit olisi hyvä pestä yli +50 asteessa, jotta kirput kuolisi.

    Huomenaamulla en halua nähdä YH-tään kirpun kakkaa lattialla…

  9. hiskiliisi says:

    Etelä-Savossa sijaitsevalla mökillä koirani saa joka kerta punkin turkiinsa. Punkit on ennättäneet kiinnittyä, joten joka kerta on punkkitarkastus tarpeen.
    Punkkipihdit olisi hyvä ostaa. Artikkeli oli hyvä ja selkeä. Koiran loiset ei ole niin tunnettuja.

  10. Hanna says:

    Apua!Yritin ottaa koiralta punkkia mutta sepä katkesi,miten saan sen pääosan irti ,pitääkö käydä eläin lääkärillä?

Vastaa tai kommentoi Pakolliset kentät on merkitty *

Jaa kokemuksiasi artikkelin aiheesta muiden lukijoiden kanssa. Huom! älä kysy eläinlääketieteellisiä lääkitys, diagnosointi tai hoito-ohjeita, koska luotettavien hoito-ohjeiden antaminen vaatii aina lemmikin tutkimista ja diagnoosia. Muista, että kanssakeskustelijoilla on oikeus omaan mielipiteeseen. Arvostamme kommenttejasi.