Kissan ylipaino

Kissan ylipaino altistaa kissan monille sairauksille kuten diabetekselle, nivelrikon kehittymiselle, virtsatie-elimistön ongelmille ja maksan rasvoittumiselle, ja lyhentää sen elinikäodotetta. Kissan ylipainoa on huomattavasti helpompi ehkäistä kuin korjata, siksi siihen tulisi kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa.

Kissan ylipaino altistaa kissaa monelle ylipainoon liittyvälle sairaudelle, kuten sokeritaudille, nivelrikolle.

Kissan ylipaino: riskitekijät

Ylipainolle altistavia tekijöitä ovat liian vähäiset liikunnalliset aktiviteetit, sterilaatio ja kastraatio, sekä tietysti liiallinen ruokkiminen. Siinä missä kissanpennulle monesti suositellaan pitämään jatkuvasti ruokaa esillä, aikuiselle, varsinkaan leikatulle kissalle se ei ole tarpeen vaan johtaa turhaan naposteluun ja lihomiseen.

Sterilaation ja kastraation jälkeisen lihomisen luultiin pitkään johtuvan vain leikkauksen ajoittumisesta kasvukauden loppuun, mutta nykyisin tiedetään sukuhormonien erityksessä tapahtuvien muutosten vaikuttavan aineenvaihduntaan. Tästä syystä steriloidut ja kastroidut sisäkissat lihovat helposti, joten niiden painon kehitystä tulee tarkkailla. Kissan paino ja kunto tulisi tarkistuttaa aina eläinlääkärillä käydessä, ja jos mahdollista, seurata kissan painoa punnitsemalla se säännöllisesti kotona.

Kissan ylipaino: sterilaatio ja kastraatio alentaa perusaineenvaihdunnan energiatarvetta.

Kissan ylipaino: miten ylipaino määritellään?

Kissa määritellään ylipainoiseksi, kun se painaa 20 % yli ihannepainonsa. Ihannepainon määrittämisessä auttaa, jos kissan painon kehitystä seurataan punnitsemalla. Kasvukauden loputtua tai ollessa lopuillaan (kissan rodusta ja aikuiskoosta riippuen vuoden ja kahden vuoden iän välillä) painon nousun tulisi seisahtua. Kissan painontarkkailuun olisi hyvä käyttää koko ajan samaa, tarkkaa vaakaa: kotona esimerkiksi digitaalista taarattavaa vaakaa, keittiövaakaa tai käydä eläinlääkärillä punnitsemassa kissa.

Kissan kuntoa voi ja kannattaa tarkkailla myös tunnustelemalla, mutta usein kissan paksu turkki ja liikkuva nahka tekevät tunnustelusta epätarkan arviointivälineen. Kissalla rasva ei myöskään kerry tasaisesti, kuten esimerkiksi koiralla, joten kylkiluiden tunnustelu ei kerro koko totuutta.

Kissan ylipaino: hoito

Kissan laihduttaminen turvallisesti ja pysyvästi on helpommin sanottu kuin tehty. Laihduttamisen perusohjenuora ”syö vähemmän kuin kulutat niin laihdut” pätee toki kissaankin, mutta kissan lajityypilliset vaatimukset ravinnon koostumuksen suhteen tulee huomioida myös laihduttaessa.

Kissa on lemmikeistämme selkeimmin lihansyöjä, ja se tarvitsee päivittäin eläinperäistä proteiinia pysyäkseen kunnossa. Liian nopeisiin tuloksiin pyrkiminen voi olla kissan terveydelle haitallista, eikä tuo pysyvää tulosta. Kissa, jonka elimistö menee säästöliekille, lihoo laihdutuskuurin jälkeen entistä todennäköisemmin. Ruokaremonttiin kannattaa kuitenkin ryhtyä, sillä se voi tuoda lemmikille terveitä lisävuosia elämään.

Kissan ylipaino: proteiini

Laihduttavan kissan ruuassa tulisi olla vähintään 45 % proteiinia, jotta kissa ei alkaisi menettää lihasmassaa laihtuessaan. On todettu että kissoilla, joiden ruuassa on korkea proteiinipitoisuus ja vähäisesti hiilihydraatteja, on tehokkaampi aineenvaihdunta, rasvan poltto ja suurempi insuliiniherkkyys kuin kissoilla, joiden ravinnon energia tulee hiilihydraateista. Proteiinipitoinen ruoka pitää siis kissan kunnossa, vaikka sen päivittäistä energiansaantia kokonaisuudessaan rajoitettaisiin.

Kissan ylipaino: hiilihydraatit

Hiilihydraateilla on kissan ravinnossa kaksi tehtävää: toimia kuidun lähteenä ja antaa tarvittaessa energiaa. Aikuinen kissa pystyy sulattamaan ja käyttämään hyödykseen myös hiilihydraatteja, vaikka kissan tärkkelystä pilkkovan amylaasientsyymin tuotanto on huomattavasti pienempää kuin esimerkiksi koiralla tai ihmisellä.

Vähäisesti liikkuva sisäkissa ei yleensä tarvitse ravintonsa sisältämiä hiilihydraatteja energianlähteenä, vaan ne varastoituvat sen elimistöön rasvana. Etenkin ylipainoon taipuvaisen kissan ruokavaliosta tulisi siis karsia turha tärkkelys pois. Myös liika kuitu on kissan suolistolle enemmän haitaksi kuin hyödyksi, ja laihdutusruuassakaan ei suositella ylittämään 12 % kokonaismäärää ravintokuitua.

Kissan ylipaino: rasva

Kissa tarvitsee eläinperäisiä rasvoja ravinnostaan muun muassa solujen soluseinämien rakennusaineeksi, energiaksi ja rasvaliukoisten vitamiinien lähteeksi. Kissa ei pärjää pelkällä kasvisrasvalla, sillä se ei pysty syntetisoimaan siitä tarvitsemiaan rasvahappoja. Rasvaa ei voi siis jättää ylipainoisenkaan kissan ravinnosta kokonaan pois, mutta sen määrää kannattaa kontrolloida.

Kissan ylipaino: liikunta

Tärkeä ja usein unohdettu tekijä osana kissan hyvinvointia on liikunta. Monet kissat viettävät nykyisin elämänsä sisätiloissa, mikä on omistajalta vastuullinen ratkaisu, jos turvallista ulkoilua ei ole mahdollista järjestää. Sisäkissan lihaskuntoa kannattaa kuitenkin pitää yllä esimerkiksi leikittämällä kissaa säännöllisesti ja järjestämällä sille asunnossa monipuolisia kiipeilymahdollisuuksia.

Lihasmassan kasvu suhteessa kehon rasvaprosenttiin on erittäin tehokas ja terveellinen tapa saada ylimääräinen rasva kulumaan, sillä mitä enemmän lihasta, sitä enemmän eläin kuluttaa energiaa. Liikunta virkistää kissaa myös henkisesti, kun se saa omistajan kanssa leikkiessään seuraa ja huomiota.

Kissan ylipaino: yhteenveto

Ylipainoisen kissan laihdutusruuan koostumus on tärkeä tekijä onnistuneen painonpudotuksen ja pysyvien tulosten kannalta. Vaikka energiansaantia rajoitetaan, kissan tulisi saada riittävästi proteiinia päivittäin. Liikunnan merkitystä kissan kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ei kannata unohtaa.

Eläinlääkäri Petri Bäcklund

Lähdekirjallisuus:

Zoran DL. Feline obesity: Clinical recognition and management. Compendium: Continuing Education for Veterinarians. June 2009: 284–293.

Prahl A et al. Time trends and risk factors for diabetes mellitus in cats presented to veterinary teaching hospitals. J Feline Med Surg. 2007; 9: 351–358.

Biourge VC et al. Effects of protein, lipid, or carbohydrate supplementation on hepatic lipid accumulation during rapid weight loss in obese cats. Am J Vet Res. 1994; 55: 1406–1415.

Hoenig M et al. Insulin sensitivity, fat distribution, and adipocytokine response to different diets in lean and obese cats before and after weight loss. Am J Physiol Regul Integr Comp Physiol. 2007; 292: R227–R234.

Villaverde D et al. Energy restriction results in a mass-adjusted decrease in energy expenditure in cats that is maintained after weight regain. J Nutr. 2008; 138: 856–860.

Vastaukset


One Response to Kissan ylipaino

  1. Pingback: Liian paksu perhoseksi? | Lemmikkiblogi

The comments are closed.