Kissan nisäkasvain

Nisäkasvaimet ovat kissan kasvaimista kolmanneksi yleisimpiä ja niiden osuus kaikista kissan kasvaimista on noin 11 prosenttia. Suurin osa nisäkasvaimista on adenokarsinoomia, eli lähtöisin rauhaskudoksesta. Nisäkasvaimeen sairastuneet kissat ovat yleensä 10–12 vuoden ikäisiä ja useimmiten steriloimattomia. Sterilointi vähentää riskiä sairastua nisäkasvaimiin.

 

Kissan nisäkasvain on harvinainen sairaus nuorena steriloidulla kissalla.

Kissan nisäkasvain: riskitekijät

Hormonaalisilla tekijöillä on suuri vaikutus nisäkasvainten syntyyn. Steriloiduilla kissoilla riski sairastua nisäkasvaimiin on monta kertaa pienempi kuin steriloimattomilla. Sterilointi-iällä on merkitystä: jos kissa steriloidaan kuuden kuukauden iässä, sen riski sairastua maitorauhaskasvaimiin on jopa 91 prosenttia pienempi kuin steriloimattomalla kissalla. Vuoden iässä steriloidun kissan sairastumisriski on 86 prosenttia ja kahden vuoden iässä leikatulla kissalla enää 11 prosenttia pienempi kuin leikkaamattomalla.

Myös osa lääkkeistä (progestiineja tai estrogeeni-progestiiniyhdistelmiä sisältävät valmisteet) lisäävät kissan todennäköisyyttä kehittää nisäkasvaimia yli kolminkertaiseksi.

Toinen suuri riskitekijä hormonaalisten vaikuttajien lisäksi on kissan ikä. Yli 10-vuotiaat kissat ovat suuremmassa riskissä sairastua nisäkasvaimiin kuin nuoremmat.

Eräiden kissarotujen kissat, kuten siamilaiset ja persialaiset, sairastuvat muita kissoja herkemmin nisäkasvaimiin. Tämän lisäksi siamilaisille nisäkasvaimet kehittyvät usein paljon muita rotuja nuoremmalla iällä.

 

Taulukko 1: Kissan nisäkasvainten riskitekijät

Kissan nisäkasvain: mitä oireita kissalla voi esiintyä?

Kissan omistaja saattaa havaita kissan käytöksessä muutoksia passiivisempaan ja vetäytyvämpään suuntaan. Muita mahdollisia oireita ovat ruokahaluttomuus, laihtuminen ja harvoissa tapauksissa hengitysvaikeudet ja ihon sinertyminen johtuen keuhkoihin levinneistä etäpesäkkeistä.

Kissan nisäkasvain sijaitsee maitorauhasen alueella ja on selvästi tunnusteltavissa oleva kiinteän tuntema massa. Kasvaimia havaitaan usein kerralla useampia kuin yksi, ja hiukan alle puolella potilaista on kasvaimia maitorauhasissa molemminpuolisesti. Osa kasvaimista on haavaisia. Kissan nisäkasvaimista 85–93 % on pahanlaatuisia.

Kissan nisäkasvainten diagnosointi

Eläinlääkäri arvioi kasvaimen laatua kissan terveyshistorian, kasvaimen kasvutavan ja mahdollisesti koepalan avulla. Kissan iän huomioiden eläinlääkäri tekee arvion jatkotoimista.

Nuorilla, leikkaamattomilla kissoilla tai kissoilla jotka saavat progestiinilääkitystä kasvaimet voivat olla myös hyvälaatuista kudoksen liikakasvua, jonka hoidoksi riittää progestiinilääkityksen lopettaminen tai kissan sterilointi.

Kissan nisäkasvainten hoitaminen

Leikkaushoito

Kissan nisäkasvaimen leikkausta tulee harkita huolellisesti hoidon heikohkon ennusteen vuoksi.  Yleensä katsotaan, että leikkaushoitoon kannattaa ryhtyä vain, jos kasvaimet ovat kooltaan alle kolme senttiä halkaisijaltaan eivätkä ole lähettäneet etäpesäkkeitä.

Suositeltavaa on leikata kissalta koko maitorauhaskudos pois, sillä säästävään leikkaushoitoon verrattuna maitorauhaskudoksen poiston jälkeinen ennuste on huomattavasti parempi.  Kissoilla, joille on suoritettu maitorauhaskudoksen totaalipoisto, odotettavissa oleva leikkauksen jälkeinen elinikä on kaksinkertainen verrattuna säästävällä leikkauksella hoidettuihin kissoihin.

 

Kissan nisäkasvain: siamilainen kissa odottaa rauhoitettuna nisäkasvainleikkausta.

Lääkehoito

Leikkaushoidon lisäksi voidaan käyttää solunsalpaajia. Yhdistelmällä saadaan aikaan tehokkaampia tuloksia kuin pelkällä leikkaushoidolla. Solunsalpaajien käyttö on kuitenkin toistaiseksi vähäistä.

Kissan nisäkasvain on huonoennusteinen

Kasvainten kokoa pidetään tärkeimpänä ennusteeseen vaikuttavana tekijänä. Mitä pienempiä kasvaimet ovat, kun leikkaus suoritetaan, sen parempi ennuste. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat mahdolliset etäpesäkkeet, leikkaushoidon tapa ja kasvaimen solujen erilaistumisaste.

Kissan nisäkasvainten leikkaushoitoa tulee harkita huolella. Jos kasvaimet ovat halkaisijaltaan kolme senttiä tai suurempia, ja/tai jos ne ovat lähettäneet etäpesäkkeitä muualle elimistöön, paras vaihtoehto saattaa olla saattohoito kipulääkkeillä ja riittävän ajoissa suoritettu eutanasia kissan kunnon mukaan. Jos on oletettavissa, että leikkauksella saavutetaan vain hyvin lyhyt lisäaika kissan elämään, leikkausta ei voida suositella.

Ennaltaehkäisy

Tehokkain ennaltaehkäisy kissan nisäkasvaimille on steriloida kissa nuorena. Joskus törmää luuloon, jonka mukaan kissalla kannattaa teettää yhdet pennut, jotta se ei saa nisäkasvaimia – tälle ei ole mitään lääketieteellistä perustetta. Kissan, varsinkin iäkkäämmän, nisät kannattaa tunnustella läpi ainakin kerran kuussa. Mitä aikaisemmin kasvaimen löytää, sen paremmat hoitomahdollisuudet ovat.

Eläinlääkäri Petri Bäcklund

 

Lähdekirjallisuus:

Airas N. et al: Koirien ja kissojen maitorauhaskasvainten ennusteeseen vaikuttavat tekijät ja hoitosuositukset. Suomen eläinlääkärilehti 113(2):63–71, 2007.

Wypij J. et al: Malignant mammary tumors: Biologic behavior, prognostic factors, and therapeutic approach in cats. Veterinary Medicine (6):352–362, 2006.

Ito T. et al: Prognosis of malignant mammary tumours in 53 cats. J Vet Med Sci 58:723–726, 1996.

Overley B. et al: Association between ovariohysterectomy and feline mammary carcinoma. J Vet Intern Med 19:560–563, 2005.

 

Comments are closed.

The comments are closed.