Kissan hoito

Kissan ja ihmisen yhteiselon historia ulottuu tuhansien vuosien taakse. Maatiloilla kissat ovat edelleen hyötyeläimiä metsästäessään hiiriä, myyriä ja rottia. Yhä suurempi osa kissoista kuitenkin on nykyisin puhtaasti lemmikkejä, mihin ne sopeutuvat vallan mainiosti.

Koiraan verrattuna kissan hoito ei vaadi samanlaista sitoutumista ulkoiluun omistajiltaan.

Kissan hoito: kissan käyttäytyminen

Kissa on petoeläin, jonka luonnonvaraiset sukulaiset elävät yleensä yksin tai pienissä perheryhmissä. Saalistajan vaistot ovat kotikissallakin tallessa, joten kissaa ei saa päästää lähikontaktiin pienten lemmikkien, kuten jyrsijöiden tai lintujen kanssa. Kissa on mainettaan seurallisempi ja kiintyy omistajiinsa ja lajitovereihinsa. Jos kissa joutuu olemaan päivittäin paljon yksin, on suositeltavaa hankkia saman tien kaksi kissaa.

Vaikka kissoja olisi useampikin, ei niitä voi jättää yksin esim. viikonlopuksi, vaan kissan hyvinvointi on tarkistettava vähintään kerran päivässä. Loma-ajan kissan hoito on siis hyvä jo etukäteen miettiä ja selvitää kissalle hoitaja tai kissahoitola, jos kissaa ei voi ottaa aina reissuille mukaan.

Kissan hoito: turvallinen käsittely

Pennusta asti käsittelyyn totutettu kissa on yleensä helppo hoidettava. Kissan voi nostaa syliin ottamalla toisella kädellä otteen etujalkojen takaa rintakehästä ja tukemalla toisella kädellä takajalkoja. Lapset tulee opettaa käsittelemään kissaa oikein ja rauhallisesti, koska pelästyessään kissa voi raapia tai purra lasta.

Kissan hoitaminen kasvattaa lasta vastuullisuuteen.

Kissan hoito: tarvikkeet

Kissa on todennäköisesti tottunut jo aiemmassa kodissaan käymään hiekkalaatikolla, paitsi jos se on pyydystetty ulkoa, jolloin sisäsiisteyden opettaminen voi olla vaivalloisempi prosessi. Yleensä kissat oppivat kuitenkin hyvin tekemään tarpeensa laatikkoon. Joka tapauksessa kotoa pitäisi löytyä hiekkalaatikko kuivikkeineen ennen kuin kissa tulee kotiin. Jos kissoja on useampi, on jokaiselle hyvä olla ”oma” laatikko.

Hiekkalaatikon lisäksi kissaa varten tulisi hankkia ruokaa, ruoka- ja vesikupit, mahdolliset turkinhoitovälineet ja kuljetuskoppa. Yhdistetty raapimis- ja kiipeilypuu on yleensä hyvä olla olemassa, niin kissalle voi osoittaa luvallisen raapimapaikan. Kissalle vaihtelua ja virikkeitä tarjoaa myös ulkoilu valjaissa, joten valjaiden ostoakin kannattaa harkita.

Kissan hoito: Säännöllinen kissan harjaaminen vähentää irtoavan karvan määrää

Kissan hoito: hoitotoimenpiteet

Kissan päivittäiseen hoitoon kuuluu ruokinta ja hiekkalaatikon siivous. Sen lisäksi omistajan tulisi tarjota kissalle seuraa ja virikkeitä – jos taloudessa on vain yksi kissa, sen kanssa pitäisi leikkiä ja seurustella päivittäin. Useamman kissan taloudessa kissat eivät ole niin riippuvaisia ihmisen seurasta, mutta yleensä nauttivat silti seurustelusta ja leikistä ihmisenkin kanssa.

Sisällä asuvan kissan kynsistä kannattaa leikata terävin kärki pois. Silloin kynnet eivät ole niin vaaralliset esimerkiksi lasten tai muiden lemmikkien kannalta, eivätkä myöskään tee yhtä pahaa tuhoa huonekaluille kuin leikkaamattomat kynnet.

Kissa, jolle ei suunnitella jalostuskäyttöä, kannattaa leikkauttaa ennen kuin se tulee sukukypsään ikään. Suomessa kastraatiota tai sterilisaatiota suositellaan yleensä vasta puolen vuoden iän jälkeen, mutta kovin myöhään sitä ei kannata jättää, tai käytöksen muutokset voivat jäädä pysyviksi. Kissan voi leikkauttaa myös ennen puolen vuoden ikää, erityisesti jos sillä ilmenee sukukypsyyteen viittaavia oireita. Tämä kannattaa muistaa etenkin kollikissojen kanssa, sillä ne alkavat merkkailla reviiriään virtsalla tullessaan sukukypsiksi, eikä tapa välttämättä jää pois vaikka aikuisen kollin leikkauttaisi.

Kissan hoito: ravinto ja ruokinta

Kissa on lihansyöjä ja sen elimistö sulattaa hiilihydraatteja huonosti. Kissan ravinnon tulisi siis pohjautua hyvin vahvasti eläinproteiinille ja rasvoille. Kissoille myydään paljon ruokia, joiden viljapitoisuus on kissan ruuansulatusta ajatellen liian suuri. Ennen ostopäätöstä kannattaa siis vilkaista, että raaka-aineiden lista alkaa proteiininlähteillä (liha tai kala).

On myös tärkeää huomioida kissan ikä ruokaa valitessa, sillä pennulla on erilaiset ravintotarpeet kuin esimerkiksi aikuisella tai iäkkäällä kissalla. Kissalle voi antaa myös silloin tällöin kalaa, lihaa tai sisäelimiä. Kalaa ei ole suositeltavaa antaa raakana ainakaan suurina määrinä, vaan kala on hyvä kypsentää esim. keittämällä. Raa’assa kalassa on B-vitamiinia hajottavaa entsyymiä, mikä suurina määrinä voi aiheuttaa B-vitamiinin puutteen. Kalan kypsentäminen tappaa myös petokaloissa mahdollisesti olevat loiset, eivätkä ne pääse tarttumaan kissaan.

Yleinen harhakäsitys edelleenkin on että kissalle pitää antaa maitoa juotavaksi. Kissa ei kuitenkaan tarvitse maitoa emostaan vieroituksen jälkeen, vaan kissan juoma on vesi.

Yleisesti ottaen Suomessa myytävät valmisruuat ovat melko luotettavia, eikä niiden lisäksi tarvita ravintolisiä. Jotkut kissat juovat vettä hyvin vähän, mikä saattaa altistaa virtsateiden ongelmille. Usein suositellaankin, että ainakin puolet kissan ruuasta olisi märkäruokaa nesteen saannin varmistamiseksi. Kissa olisikin hyvä totuttaa erilaisiin ruokiin jo pentuna, näin se syö niitä yleensä myös aikuisena.

Kissan hoito: VÄLTÄ NÄITÄ

Kissan liikkumista asunnossa on vaikea rajoittaa, joten asunnosta tulee tehdä mahdollisimman turvallinen kissalle. Sähköjohdot on laitettava niin piiloon kuin mahdollista varsinkin pentuaikana, avoimiin ikkunoihin ja parvekkeelle tulee asentaa verkot, ihmisten ruuat ja lääkkeet pitää säilyttää kissan ulottumattomissa. Viherkasvien ja leikkokukkien hankkimisessa tulee olla erityisen tarkka, sillä monet kissat järsivät kasveja mielellään. Parasta olisi, jos kissataloudessa olisi esillä vain varmasti myrkyttömiksi tiedettyjä kasveja.

Kissa mahtuu myös yllättävän pieniin koloihin ja kaappien taakse, joten mahdolliset kolot on hyvä tukkia/peittää, ettei kissa pääse juuttumaan mihinkään kapeaan paikkaan kiinni.

Kissat ja koirat tulevat yleensä hyvin toimeen, kunhan saavat tutustua rauhassa. Tutustumisen pitäisi tapahtua heikomman ehdoilla, eli yleensä niin että ihminen suojelee kissaa. Koira ei saa kiusata, saati vahingoittaa kissaa, ja tarvittaessa eläimet tulee eristää toisistaan kunnes ne varmasti ovat tottuneet toisiinsa.

Kissan hoito: pienen opettelun jälkeen koirasta ja kissasta voi kasvaa hyvät ystävät.

Kissan hoito: kun kissa sairastuu

Kissoilla on sekä perinnöllisiä että tarttuvia tauteja. Perinnöllisistä sairauksista on hyvä kysyä kissan kasvattajalta, joka osaa kertoa, mitä terveystutkimuksia rodulle suositellaan, mitä tutkimuksia pennun suvussa on tehty ja mille sairauksille pentu saattaa perimänsä puolesta altistua.

Joitakin tarttuvia tauteja vastaan on olemassa rokotus. Kissa kannattaa rokotuttaa kissaruttoa ja kissan flunssaviruksia vastaan.  Ulkona itsekseen liikkuva tai matkusteleva kissa tarvitsee myös raivotautirokotuksen. Ulkona liikkuvat kissat tulee myös lääkitä heisimatoihin tehoavalla loishäätölääkkeellä vähintään kahdesti vuodessa ja aina jos loisia todetaan.  Kesäaikaan myös punkkikarkotetta on syytä käyttää, jos kissa liikkuu punkkien suosimalla alueella. Varmista kuitenkin ensin, että punkkikarkote soveltuu kissalle käytettäväksi.

Kissan sairauden tyypillisiä oireita ovat mm. syömättömyys, oksentelu, nopea laihtuminen tai lihominen, ylenmääräinen juominen ja virtsaaminen, huonokuntoinen turkki, vetäytyminen tai muut muutokset käytöksessä. Kissanomistajan kannattaa ottaa yhteys eläinlääkäriin aina, jos epäilee kissan olevan sairas. Useimpien sairauksien ennuste on sitä parempi, mitä aikaisemmin sairaan kissan hoito aloitetaan.

Kissan hoito: sydämeltään saalistaja

Jokaisen kotikissan sisällä asuu hurja metsästäjä. Jos kissa saa kulkea vapaana ulkona, se saattaa tehdä laajojakin retkiä naapurustoon ruuan ja seikkailun toivossa. Tästä syystä kissan vapaana pitoa taajamassa olisi syytä harkita useaan otteeseen. Vapaana kulkevat kissat myös sotkevat ihmisten pihoja jätöksillään, tappelevat keskenään ja altistuvat loisille ja tartuntataudeille.

Kissan vapaana pitäminen on perusteltua tiloilla ja talleilla, joilla naapurit asuvat kaukana ja kissalla on omalla tilalla riittävästi saalistettavaa. Tiiviimmin asutuilla alueilla sen sijaan on suositeltavaa pitää kissa sisäkissana ja ulkoiluttaa sitä mahdollisesti tarhassa tai valjaissa. Jos kissaa ei ole leikattu, sitä ei saa koskaan pitää vapaana. Useimmat ei-toivotut pennut ovat tyypillisesti kahden vapaana kulkeneen leikkaamattoman kissan kohtaamisen seurausta tai karkulaisen mukanaan tuoma ”yllätys”.

Kissalle on suositeltavaa laittaa tunnistusmerkintä eli mikrosiru, sillä jos se karkaa/tai katoaa, on kissan omistaja mikrosirun tietojen perusteella helpompi löytää. Mikrosiru voidaan laittaa eläinlääkärillä esim. rokotuskäynnin yhteydessä ja kissan ja omistajan tiedot rekisteröidä kissaliittoon.

Kissa ei sido omistajaansa yhtä tiukkoihin aikatauluihin kuin koira. Hyvin hoidettuna kissa on yleensä pitkäikäinen, 15–20 vuotta on kissalle tavallinen elinikä. Kissan lempeä seura on korvaamatonta varsinkin monelle vanhalle ja yksinasuvalle ihmiselle, eikä ole ihme, että kissan arvioidaan olevan tällä hetkellä maailman yleisin lemmikki.

Eläinlääkäri Anu Jäminki, Eläinlääkäriasema Kauris

Vastaukset


One Response to Kissan hoito

  1. emma says:

    Hyvää tietoa, hyödyllinen.

Vastaa tai kommentoi Pakolliset kentät on merkitty *

Jaa kokemuksiasi artikkelin aiheesta muiden lukijoiden kanssa. Huom! älä kysy eläinlääketieteellisiä lääkitys, diagnosointi tai hoito-ohjeita, koska luotettavien hoito-ohjeiden antaminen vaatii aina lemmikin tutkimista ja diagnoosia. Muista, että kanssakeskustelijoilla on oikeus omaan mielipiteeseen. Arvostamme kommenttejasi.